Uutiset

Pullon henki ei tarralla tokene

Kamppeitaan hiljalleen kokoileva eduskunta yritti viime metreillään pestä kätensä halvan viinan kansalaisille aiheuttamista kauhistuksista.

Juuri sama sakki päätti kolmisen vuotta sitten alentaa tuntuvasti alkoholiverotusta, vaikka moni tiesi, että siitä ei hyvä seuraa.

Kansa ei ole kaameata janoaan hävennyt, vaan ryystää viinaa ja sen tilkkeeksi mietoja perisuomalaisella tinkimättömyydellä. Halpa juoma maistuu ja kulutus on tanakassa kasvussa, haitat samassa tahdissa.

Tehtyä yritetään nyt tehdä tekemättömäksi pulloihin liimattavin varoitustarroin, joilla muistutetaan alkoholin turmiollisuudesta.

Voi hyvänen aika sentään. Kun Jeppe juo, hän juo eikä juurikaan tarroja tankkaile.

Alan miestä ei puhuttele edes varoitus, että alkoholi saattaa aiheuttaa sikiövaurioita. Häneen ei kolahda mikään muistutus alkoholin vaaroista. Pahinta mitä voi sattua on, että pullo tyhjenee kesken juhlien.

Kun kaikkinaiselle holhous- ja hyysäyslinjalle on lähdetty ja varoitustarrat pulloihin ilmestyvät, on johdonmukaista jatkaa omaksutulla linjalla laajemminkin. Mistäpä sitä yksinkertainen ihminen tietää, mitä kulloinkin on viisasta kavahtaa.

Naimaikäisiin neitosiin on syytä lätkäistä tarra, jossa varoitetaan näiden saattavan vanhemmiten muuttua umpimieliksi toraileviksi kääkiksi, joiden kanssa yhteiselo voi äityä sietämättömäksi.

Salskeat nuorukaiset voivat ajanoloon lihoa veteliksi ja kuorsaaviksi, sohvat puhki löhöäjiksi, joista ei ole minkäänlaista iloa missään toimessa kenellekään. Sietääpä varoa moista!

Sellainen olisi kuluttajavalistusta ja kansakunnan henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista vastuullisimmillaan.

Eräiden maineeltaan tunnettujen tanssiravintoloiden ovipieliin on syytä laatia plakaati, ettei talo vastaa mahdollisista järkkyvistä ihmissuhteista ja salissa on tilaisuus hakeutua myös sellaiseen seuraan, joka on altis synnilliseen elämäntapaan, vaikkakin vain tilapäiseen.

Onhan toki kohtuullista, että maksava asiakas tietää etukäteen, millaiseen tuotteeseen ja palveluun on ryhtymässä.

Vähäisempiä, mutta väärässä paikassa kiusallisia ympäristöhaittoja koituu tuoreesta ruisleivästä, kaali- ja hernekeitoista.

Kyllä alamaisistaan hyvin huolehtivan esivallan olisi hyvä tarroittaa kaalinpäät, leipäpakkaukset ja hernepussitkin.

Suomessa on ilmeisen suuri joukko johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka ihan tosissaan uskovat kieltotarrojen valistavaan voimaan. Kun paheeseen lätkäistään tarra, vastuu siirtyy toisaalle.

Jälkeenpäin putkassa tai teho-osaston tarkkailussa ellei peräti avioero-oikeudenkäynnissä on enää turha rypistellä, jos tarra on jäänyt lukematta ja omaksumatta.

Tarravalistuksen mahtiin uskoville koittavatkin puuhakkaat päivät, kun he pääsevät sydämensä kyllyydessä vahtimaan, että määräyksiä noudatetaan tinkimättömästi.

Ja voi sitä, joka ei niitä noudata!

Pullon henki, viinapiru on päästetty vapaaksi ja viisas se, joka sen taitaa kiinni ottaa. Voi, jospa ongelma, tämä ja moni muu, olisikin varoitustarroilla hoidettu.

jukka.viitaniemi@hameensanomat.fi

Kun Jeppe juo, hän juo eikä juurikaan tarroja tankkaile.