Uutiset

Punkanjoki ja Heinäjoki on syytä syynätä

Puujokeen laskevat Punkanjoki ja Heinäjoki ovat siinä määrin kuormittuneet, että niiden vedenlaatua on syytä tutkia lisää. Tähän tulokseen tuli ympäristötekniikan opiskelija Jere Hyyryläinen, kun hän tutki Vanajaveden reitin vesien kuormituksia.

-Vesinäytteiden perusteella näiden jokien pitoisuudet ovat niin korkeita, että ne vaativat selvästi lisätutkimuksia. Sen jälkeen voidaan päättää, millaisia hoitotoimia niille pitää tehdä, kertoo Vajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen.


Pellot ja taajamat hallitsevat

Manninen Johansenin mukaan tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että Mommilanjärvestä laskeva Puujoki on tärkeä koko valuma-alueelle. Punkanjoki ja Heinäjoki laskevat Puujokeen ja Puujoki edelleen Kernaalanjärveen.

-Hankkeen toteuttaminen Puujoen vesistölle edellyttää, että maanomistajat ja vesialueen omistajat tulevat yhteistyöhön mukaan. Uskon, että he ovatkin havainneet tilanteen ja haluavat tehdä asialle jotakin.

Etenkin Punkanjoen valuma-aluetta hallitsevat pellot sekä asuinalueiden läheisyys. Jokeen kulkeutuu Ryttylän ja Riihimäen hulevesiä.

-Kun lisäksi järviä ei ole, kiintoaine ei pääse laskeutumaan pohjaan, vaan kulkee virran mukana, Hyyryläinen kertoo.


Kolme näytettä 23 eri paikasta

Hyyryläinen keräsi vesinäytteitä Vanajaveden reitillä kolmeen kertaan eli viime vuoden lopulla, huhtikuussa ja kesäkuussa. Näytteenottopaikkoja oli kaikkiaan 23 reitin varrella aina Hämeenkoskelta Sääksmäen sillalle.

Hyyryläisen tutkimus on Hämeen ammattikorkeakoululle tehty opinnäytetyö, jonka Vanajavesikeskus oli tilannut.

-Toimenpiteitämme varten tarvitsemme tietoa siitä, missä ovat Vanajaveden valuma-alueen suurimmat kuormitukset, Manninen Johansen kertoo.

Punkanjoen ja Heinäjoen ohella kolmas selvästi muita kuormittuneempi vesi oli Hattulan Valteenjoki. Lisäksi pohjoisesta Vanajanselkään laskeva Multiusoja ja Kernaalanjärveen laskeva Tuulensuujoki kannattaisi ottaa seurantaan.


Kuormitus riippuu vuodenajoista

Tutkijan onneksi viime vuoden marras-joulukuussa oli kunnon talvisää. Silloin oli lunta ja pakkasta, joten näytteenotolle oli talviolosuhteet.

-Kuormitus ei ole samanlaista ympäri vuoden. Talvella vettä on vähän ja virtaamat pieniä, keväällä päinvastoin vettä on paljon ja virtaamat suuria. Kesällä vettä haihtuu ilman lämmetessä ja virtaamat ovat pieniä, Hyyryläinen kertoo.

Näytteenottopaikkojen valinnassa hänen apunaan oli professori Lauri Arvola, joka tuntee vesistön perusteellisesti.

Hyyryläinen analysoi näytteet automaattisella vedenlaadun mittauslaiteella laboratoriossa. Näytteistä hän analysoi veden sameutta sekä nitraattityppeä, orgaanista kokonaishiiltä ja liuennutta orgaanista hiiltä vedessä. (HäSa)