Uutiset

#Punkstoo herätti keikkapaikat puuttumaan seksuaaliväkivaltaan – "Kävijöille selväksi, että on matala kynnys ilmoittaa henkilökunnalle häirinnästä"

Punkstoo-tili ravisteli musiikkiyhteisöjä nostamalla päivänvaloon naisvihamielisestä kulttuurista kertovia tapauksia. Tilillä jaettiin kahden viikon ajan kymmeniä tekstijulkaisuja, joissa anonyymit seksuaalisen hyväksikäytön tai häirinnän uhrit kertoivat traumakokemuksistaan muun muassa punkklubeilla ja -festivaaleilla. Uhrien ulostulon seurauksena tapahtumapaikat ovat päivittäneet turvallisen tilan ohjeitaan ja luottavat tämän kannustavan puuttumaan seksuaaliseen häirintään napakammin. Selvitimme, mitä keikkapaikat tekevät turvallisen tilan takaamiseksi.
Vastavirta-klubin tuottaja Panu Kotila käy läpi turvallisen tilan ohjeistusta. Vastavirta-klubi yhdistettiin muutama viikko sitten punkstoo-tiliin, jolla seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhrit jakoivat kokemuksiaan punk-piirien naisvihasta. Kuva: Nea Alanen

”Make punk safe again – Punkskene ei ole niin turvallinen kuin luulit”, lukee punkstoo-nimisen Instagram-tilin kuvauksessa. Kyseessä on suomalaisen punkyhteisön #metoo -vastine, joka on rohkaissut taideyhteisöjä puuttumaan niiden sisällä vallitsevaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan jälleen kerran.

Punkstoo-tilin julkaisut on sittemmin poistettu, mutta vielä reilut kaksi viikkoa sitten tililtä löytyi yli sata tekstipätkää, joissa anonyymit punkkarit kertoivat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä sekä hyväksikäyttö- ja raiskaustilanteista. Teksteistä välittyi kuva yhteisöstä, jossa hyväksikäyttökulttuurista oli vaiettu vuosien ajan.

Keikoilla loukkaavat huutelut ja toisten koskettelu luvatta olivat arkipäivää. Tekijät olivat paikoin tuntemattomia, mutta asiatonta käytöstä katsottiin sormien läpi myös tuttujen kesken. Ongelman ytimessä oli epätasa-arvon ilmapiiri, joka antoi väärintekijöille helposti anteeksi ja vähätteli uhrien kokemuksia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Punkstoo-tili keräsi seuraajia Instagram-tilillään heinäkuun alussa, ennen kuin se lopulta lopetti toimintansa ja poisti kaikki tekstijulkaisunsa viimeistä tiedotetta lukuunottamatta. Tilillä jaettiin yli sata tekstiä, joissa anonyymit punkkarit kuvailivat kokemaansa henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Punkstoo-tilin tekstejä kerääntyi muutaman viikon aikana lukemaan lähes 30 000 seuraajaa, ja huomion kasvaessa alkoi tapahtua myös muualla. Ilmiö levisi lumipallon lailla, ja Instagramiin ilmestyivät pian esimerkiksi metaltoo- ja visualartstoo-tilit, jotka nostivat seksuaaliväkivallan uhrien äänen kuuluviin omissa yhteisöissään.

Punkstoo-tilin ja sen sisartilien toiminnan seurauksena huomio on kiinnittynyt toimiin, joilla seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan puututaan keikkapaikoilla. Tämän seurauksena useat tapahtumapaikat ovat tiedottaneet uudistavansa esimerkiksi turvallisen tilan ohjeitaan, joilla seksuaaliväkivallan ympärillä olevaa hiljaisuutta pyritään rikkomaan.

Yhtyeet sitoutuneet ohjeisiin

Tampereen Pispalassa toimiva Vastavirta-klubi on yksi punkkareiden suosimista keikkapaikoista, jotka on yhdistetty punkstoo-tilin päivityksiin. Tuottaja Panu Kotila kertoo tienneensä, että klubin puitteissa on paikoin ollut sanallista henkistä väkivaltaa sisältäneitä tapauksia. Fyysistä väkivaltaa ei ole hänen tietoonsa tullut.

Vastavirta-klubi julkaisi punkstoo-kohun jälkeen tiedotteen, jossa se kertoi sitouttavansa asiakkaansa toimimaan häirinnästä vapaan tilan periaatteiden mukaisesti. Kymmenen kohdan listassa selostetaan, kuinka esimerkiksi toisten koskeminen tai kehon kommentoiminen luvatta on kiellettyä.

– Aluksi muistutamme häiriköivää asiakasta turvallisemman tilan periaatteista, joita pyydämme noudattamaan. Jos näin ei tapahdu, pyydämme poistumaan ravintolasta. Pahemmasta käyttäytymisestä joudumme antamaan porttikiellon, Kotila kertoo.

Ohjeet koskevat myös esiintyjiä. Punkstoon ja sen sisartilien julkaisuihin sisältyi useita tapauksia, joissa tekijänä sanottiin toimineen jonkin tunnetun yhtyeen muusikko tai artisti. Esille tuotiin ongelmallinen muusikkojen ja fanien välinen asetelma, joka paikoin hämärsi myös hyväksikäytön uhrien käsitystä tapahtuneesta.

Kohuun yhdistettiin mediassa muutamia yhtyeitä, joiden keikkoja on sittemmin peruttu useilla klubeilla. Vastavirta-klubin lisäksi muun muassa Helsingin Lepakkomies on katkaissut yhteistyön kaikkien kohuun yhdistettyjen yhtyeiden kanssa.

– Turvallisen tilan ohjeet on lisätty bändisopimuksiin, Lepakkomiehen markkinointipäällikkö Kia Koistinen kertoo.

Ainakin yksi väitteiden kohteena ollut muusikko on tehnyt punkstoo-tilistä myös rikosilmoituksen törkeänä kunnianloukkauksena.

Henkilökuntaa ei riitä pienillä klubeilla

Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan vastaiset toimenpiteet tarkoittavat pitkälti viestinnän lisäämistä ja valvojien kouluttamista. Tavoitteena on, että kaikilla keikkatilassa olisi yhteisymmärrys seksuaalisen häirinnän tuomittavuudesta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vastavirta-klubin turvallisen tilan ohjeistuksessa käydään läpi, millaista käytöstä keikkapaikalla ei jatkossa suvaita. Listauksessa puututaan seksuaalisen häirinnän lisäksi muuhun syrjivään toimintaan. Kuva: Nea Alanen

Tämän jälkeen pallo on Kotilan mukaan asiakkailla. Asiakkaiden on tultava kertomaan henkilökunnalle välittömästi, jos he kokevat tai huomaavat seksuaalista häirintää klubin tiloissa. Valvovien työntekijöiden määrää ei ole Kotilan mukaan mahdollista lisätä, sillä se olisi pienelle keikkapaikalle taloudellisesti kestämätön ratkaisu.

– Toivomme, että tullaan saman tien ilmoittamaan, jos jonkinlaista häirintää on kokenut. Myöhemmin tähän on vaikea puuttua, Kotila sanoo.

Jyväskylässä sijaitsevan tanssitalo Lutakon promoottori Raine Pulkkinen jakaa Kotilan näkemyksen pienen keikkapaikan hankaluuksista valvoa kaikkea tiloissa tapahtuvaa toimintaa.

Pulkkisen mukaan useilla pienillä klubeilla järjestyksenvalvojia on taloudellisista syistä määräysten säätelemä minimimäärä, eikä rajallinen henkilökunta pysty vahtimaan kaikkia tiloja samanaikaisesti. Koska häirintää voi tapahtua käytännössä missä tahansa, luotetaan kävijöiden yleensä tulevan ilmoittamaan häirintätilanteista.

– Kävijöille pitää tehdä selväksi se, että on matala kynnys ilmoittaa henkilökunnalle häirinnästä, Pulkkinen kertoo.

Raiskausmyytit ruokkivat hiljaisuuden kulttuuria

Konkreettiset muutokset siis edellyttävät hiljaisuuden kulttuurista eroon pääsemistä. Seksuaalinen häirintä jatkuu, jos siitä ei kerrota ja siihen ei siksi puututa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tohtorikoulutettava Teemu Vauhkonen muistuttaa, että seksuaaliväkivallasta vaikenemista ei voida sitoa pelkästään punk-musiikkiin tai ylipäänsä taidepiireihin. Suomessa seksuaalista väkivaltaa ja häirintää on hyväksytty hiljaisesti  kauan läpi yhteiskunnan.

Tilanne on kehittynyt hiljalleen parempaan suuntaan 1990-luvun hyssyttelykulttuurista, mutta esimerkiksi poliisille ilmoitettavien seksuaalirikosten määrä on edelleen marginaalinen. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan kymmeniä tuhansia suomalaisia joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi vuosittain.

Vuonna 2017 tapausten määrä oli arviolta noin 45 000, joista vain reilut 1 200 päätyi poliisin tietoon. Tuomioistuimeen edenneiden tapausten kohdalla puhutaan enää parista sadasta uhrista. Tiedot perustuvat useisiin uhritutkimuksiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vastavirta-klubilla järjestyksenvalvojat eivät ole aiemmin valvoneet esiintyjille varattua takahuonetilaa säännöllisesti, mutta jatkossa tarkituskierroksia tehdään sielläkin. Kuva: Nea Alanen

Tutkijatohtori Kati Niemisen mukaan uhrien kohdalla hiljaisuutta selittävät esimerkiksi erilaiset raiskausmyytit, jotka ylläpitävät niin sanottua raiskauskulttuuria.

Yksi tyypillinen raiskausmyytti on tilanne, jossa uhrin paljastavaa vaatetusta käytetään oikeutuksena seksuaalirikokselle. Raiskausmyytit ruokkivat yksilötason hiljaisuutta ja saavat uhrit paikoin kyseenalaistamaan kokemuksensa vakavuutta.

– Uhri kokee usein häpeää tai ehkä jopa epävarmuutta siitä, mitä tapahtui. Tätä seuraa epäluottamus siihen, uskaltaako asiasta puhua viranomaisille, Nieminen kertoo.

Asiaa ei helpota lainsäädäntö, joka jättää suuren osan seksuaalisesta häirinnästä huomiotta.

Lain muuttamiseksi on tullut painetta viime vuosina muun muassa YK:lta ja Suostumus-kansalaisaloitteen yli 50 000 allekirjoittajalta. Uudistus on jo käynnissä ja siinä keskitytään muun muassa vahvistamaan suostumuksen puuttumista teon tunnusmerkistössä väkivallan ja koetun uhan sijaan.

– En pidä rikosoikeutta kuitenkaan kauhean tehokkaana keinona puuttua seksuaaliseen häirintään, Nieminen kertoo.

Turvallisen tilan ohjeita jaossa

Vauhkosen mielestä keikkapaikkojen viestintään perustuvat toimet ovat perusteltuja, vaikka valvontaa ei lisätäkään ja paljossa luotetaan asiakkaiden aktiivisuuteen.

Juttu jatuu kuvan jälkeen.

Naisoletettujen esiintyjien on Panu Kotilan mukaan myös mahdollisuus mennä Vastavirta-klubin henkilökunnan tiloihin, mikäli he haluavat yksityisyyttä. Kuva: Nea Alanen

Ongelman korjaantuminen vaatii Vauhkosen mukaan muun muassa laajamittaista suostumuskasvatusta. Tehostunut viestintä lisää tietoisuutta ja keskustelua suostumuksesta, jonka osoittamisesta kaikilla ei ole selkeää käsitystä.

– Sillä on vaikutusta, että osoitetaan seksuaaliseen häirintään suhtauduttavan vakavasti, Vauhkonen kertoo.

Myös Nieminen uskoo, että avoin viestintä vie asiaa oikeaan suuntaan. Se kannustaa myös tilanteiden ulkopuolella olevia puuttumaan seksuaaliseen väkivaltaan, eikä jätä uhreja näin yksin asian kanssa.

Niemisen mukaan tapahtumajärjestäjien tulee pohtia, mitä konkreettisia seurauksia sääntöjen rikkominen aiheuttaa ja voisiko puheyhteyttä asiakkaiden kanssa parantaa ja ylläpitää esimerkiksi tiedustelemalla aktiivisesti koetusta tai havaitusta seksuaalisesta häirinnästä.

– Tapahtumajärjestäjät voisivat pyrkiä palautteen pohjalta kehittämään omia toimintatapojaan ja tapahtuman järjestelyjä turvallisuuden lisäämiseksi, Nieminen kertoo.

Turvallisen tilan ohjeita voi nähdä tulevaisuudessa useimmissa tapahtumissa.

Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus ry julkaisi kesäkuussa turvallisen tapahtuman check-merkin, jota mikä tahansa tapahtuma voi hakea. Merkin saadakseen tapahtumajärjestäjät sitoutuvat noudattamaan turvallisen tapahtuman periaatteita, joihin aiotaan päivittää myös punkstoo-tilin esille nostamat ohjeet.

Merkkiin sitoutuneita tapahtumia on jo nyt lukuisia, ja niihin lukeutuvat muun muassa valtaosa suurista festivaaleista.

– Jokainen tunnistaa varmasti kyseiset tilanteet. Asiaa ei ole kuitenkaan sanoitettu samalla tavalla aiemmin, Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Kati Kuusisto kertoo.

Menot