Uutiset

Puola ja Unkari pääsivät Suomen EU-kokouksessa helpolla – Jatkossa Suomi ja EU-komissio haluavat sulkea demokratiaa halveksivien maiden rahahanat

Oikeuslaitoksen, median ja opposition tiukoille laittaneet Puola ja Unkari eivät nousseet esiin Suomessa pidetyssä EU:n oikeusministerikokouksessa. Unkarin hallinnon kontrolloima media hyökkäsi Suomea vastaan puheenjohtajakauden painotuksista.
Suomen-kokousta puheenjohtanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) kertoo, että EU suunnittelee kansalaiskampanjaa oikeusvaltion tarpeellisuudesta. Kuva: Kimmo Penttinen
Suomen-kokousta puheenjohtanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) kertoo, että EU suunnittelee kansalaiskampanjaa oikeusvaltion tarpeellisuudesta. Kuva: Kimmo Penttinen

EU:n oikeusministerikokous ei ottanut perjantaina kantaa unionia vastaan niskoittelevien Puolan ja Unkarin tilanteisiin.

– Emme lähteneet käsittelemään ollenkaan yksittäisten maiden tilanteita, sanoo kokousta johtanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp).

Suomessa pidetyn epävirallisen kokouksen tärkein keskustelu koski jäsenmaiden oikeusvaltioiden vahvistamista.

Oikeusvaltioiden kehittäminen on valittu Suomen puheenjohtajakauden yhdeksi prioriteetiksi juuri Unkarin ja Puolan vuoksi.

Ne ovat aiheuttaneet viime vuosina lukuisia huolia EU:lle, kun niissä on kuritettu oikeuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä, lehdistöä, yliopistoja ja opposition toimintamahdollisuuksia.

EU:n jatkuvista moitteista huolimatta maat ovat vieneet hallintojaan yhä autoritaarisempaan suuntaan ja jatkaneet demokratiaa halveksivaa linjaansa.

Henriksson on varovaisen optimistinen

Perjantain kokousenteili Henrikssonin mukaan jonkinlaista edistystä unionin oikeusvaltiokehityksen vahvistamisessa.

– Olen vilpittömästi onnellinen siitä, että tässä kokouksessa oli tosi hyvähenkinen keskustelu. Kukaan ei ollut toista mieltä (oikeusvaltioperiaatteen tärkeydestä), Henriksson sanoo.

Puolan ja Unkarin edustajat olivat paikalla Finlandia-talolla pidetyssä kokouksessa, ja he osallistuivat Henrikssonin mukaan keskusteluihin “yllättävän positiivisesti”.

7. artikla ei ole tehonnut

Oikeusvaltioitaan murentaneita Puolaa ja Unkaria on yritetty saada ruotuun soveltamalla EU:n perussopimuksen 7. artiklaa, jonka nojalla jäsenmaalta voidaan viedä äänioikeus EU:n päätöksenteossa.

Viimeksi EU varoitti Puolaa vasta keskiviikkona maan tuomareiden tekemiä päätöksiä valvovasta kurinpitoelimestä, joka estää EU-komission mukaan tuomareiden riippumattomuuden.

7. artiklan sanktioiden lopulliseen langettamiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien muiden jäsenmaiden hyväksyntä, ja toistaiseksi Puola ja Unkari ovat vakuuttaneet kaatavansa jompaakumpaa uhkaavan rankaisumenettelyn.

Suomi haluaa sitoa oikeusvaltion rahoituksen saantiin

Kun muu eiauta, niskoittelevat jäsenmaat on laitettava kuriin rahahanat sulkemalla.

Tätä on peräänkuuluttanut EU:ssa viime viikkoina pääministeri Antti Rinne (sd.), ja myös EU-komissio tukee ehdotusta.

Käytännössä rahoitusta voidaan käyttää jäsenmaiden oikeusvaltioiden turvaamiseen Suomen puheenjohtajakaudella laadittavan EU:n pitkän aikavälin rahoituskehystä tehtäessä.

Tarkoitus on kytkeä EU-rahoituksen saanti siihen, että jäsenmaa noudattaa oikeusvaltioperiaatteita.

Henriksson sanoo pitävänsä ajatusta hyvänä, mutta sitä ei käsitelty perjantain kokouksessa. Asiasta päättävät EU:n yleisten asioiden komitea ja Eurooppa-neuvosto.

– EU:ssa on yhteiset pelisäännöt, ja jos ei halua käyttäytyä niiden mukaan, niin jollain tavalla siitä pitää maksaa, Henriksson sanoo.

Keskiviikkona komissio ehdotti oikeusvaltiokysymyksen ratkaisuksi myös kansalaiskuulemisia, jäsenmaiden vuosittaisia oikeusvaltioselontekoja ja nopeutettuja toimenpiteitä rikkomustilanteisiin.

Komissaari: EU-rahat eivät saa valua korruption taskuihin

Kyse on myös veronmaksajien rahoista, huomautti Suomen-kokouksessa paikalla ollut oikeus- ja kuluttaja-asioista sekä sukupuolten tasa-arvosta vastaava komissaari Věra Jourová.

– Veronmaksajat eivät halua nähdä rahojensa katoavan joidenkin taskuihin, tai että rahoja käytetään ostamaan poliittista valtaa, Jourová sanoo.

Unkarin kohdalla huoli on kaikkein akuutein.

Siellä Konservatiivipääministeri Viktor Orbánin epäillään junailleen maahan virranneita EU-tukia läheistensä taskuihin.

Alkuvuonna Orbánin hallinto taas lanseerasi julistekampanjan, jossa EU-komission entisen puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja unkarilais-yhdysvaltalaisen suursijoittaja George Sorosin sanotaan “vaarantavan Unkarin turvallisuuden”.

Rinne puhui samoin veronmaksajien puolesta viime viikolla.

– Minun on vaikea perustella Suomessa, miksi Suomi maksaa nettona sellaiselle maalle, jossa ei voi luottaa, että tuomioistuin toimii riippumattomasti, oppositiolla on täydet toimintaoikeudet, ja jossa sananvapaus on keskitetty vain hallituksen medioihin, Rinne sanoi Lännen Medialle viime viikolla Berliinissä.

Unkarilaislehti hyökkäsi Suomea vastaan

Puolassa ja Unkarissa Suomen puheenjohtajakauden oikeusvaltiopainotukseen ei olla oltu tyytyväisiä.

Puolan EU-lähettiläs Andrzej Sados kritisoi hiljattain Suomea suljetussa suurlähettiläskokouksessa Suomen omista oikeudellisista ongelmista, kuten saamelaisten oikeuksista, STT kertoo.

Unkarin hallinnon kontrollissa oleva Origo-lehti taas on moittinut Suomen oikeusvaltion tilaa esimerkiksi siitä, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lainsäädännön perustuslainmukaisuutta valvoo sen sijaan perustuslakivaliokunta.

Henriksson kertoo sanoneensa omassa puheenvuorossaan, että kaikilla jäsenmailla olisi parannettavaa oikeusvaltiokysymyksissä.

Suomea kritisoivia lausuntoja hän pitää silti tarkoitushakuisina ja huomauttaa, että Suomi pärjää erittäin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, joissa arvioidaan oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista.

– Kuulostaa, että joku ajoittanut tämän juuri nyt näin, koska se palvelee ehkä jotakin omia tarpeita, Henriksson sanoo.

Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy arvioi Unkarissa julkaistuja uutisia puolustautumisstrategiaksi, jolla pyritään viemään huomiota maiden omista rikkomuksista.

– He tarttuvat lillukanvarsiin, Miklóssy sanoi.

Oikeusvaltioperiaate

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että julkisen vallankäytön on perustuttava kaikilta osin lainsäädäntöön.

Käytännössä se merkitsee esimerkiksi oikeusjärjestelmän toimivuutta, riippumattomuutta ja valvontaa sekä lainsäätämisen demokraattisuuta.

Oikeusvaltion kunnioittaminen mainitaan EU-sopimuksissa yhtenä EU:n perusarvoista, jonka rikkomisesta voidaan langettaa sanktioita.

Puolassa oikeudelliset loukkaukset ovat kohdistuneet etenkin maan tuomioistuimiin.

Esimerkiksi maan perustuslakituomioistuin on ollut voimaton jo vuosia, ja valtapuolue PiS pystyy käytännössä tekemään valtaosan tuomarinimityksistä.

Unkarissa rikkomukset ovat olleet vielä laajempia, ja pääministeri Viktor Orbánin uskotaan vieneen hallinon rahoja lähipiirillensä.

Lehdistö, oppositio ja kansalaisjärjestöt on pantu tiukan kontrollin alle molemmissa maissa.