Uutiset

Puolan presidentinvaalit menevät toiselle kierrokselle – Istuva presidentti ja liberaali vastaehdokas ratkovat Puolan demokratian ja EU-suhteiden tulevaisuuden

Ovensuukyselyjen mukaan istuva presidentti Andrzej Duda sai 41,8 prosenttia äänistä ja demokratiamyönteinen Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski 30,4 prosenttia.
Varsovan presidentti Rafał Trzaskowski haastaa Puolan istuvan presidentin presidentinvaalien toisella kierroksella 12. heinäkuuta. Kuva: epa08504196
Varsovan presidentti Rafał Trzaskowski haastaa Puolan istuvan presidentin presidentinvaalien toisella kierroksella 12. heinäkuuta. Kuva: epa08504196

Puolen istuva presidentti Andrzej Duda sai eniten ääniä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, ovensuukyselyt kertovat.

Toiseksi eniten ääniä sai odotusten mukaisesti Rafał Trzaskowski, jota pidettiin ennalta Dudan tärkeimpänä vastaehdokkaana.

Koska kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta äänistä, vaaleissa käydään toinen kierros 12. heinäkuuta eniten ääniä saaneiden Dudan ja Trzaskowskin välillä.

Ovensuukyselyjen perusteella Duda sai 41,8 prosenttia äänistä ja Trzaskowski 30,4 prosenttia.

Lopulliset tulokset saadaan alkuviikosta.

Duda oli gallupien perusteella ennakkosuosikki, mutta osa viimeisimmistä mielipidemittauksista on osoittanut, että Trzaskowski voittaisi toisella kierroksella.

Presidentillä veto-oikeus lakeihin

Duda on Puolan demokratiaa romuttavan, autoritaarista politiikkaa harjoittavan valtapuolue PiS:n (Laki ja oikeus) epävirallinen liittolainen.

Vuoden alussa Dudan uudelleenvalinta näytti mielipidetiedustelujen perusteella vielä melko varmalta, mutta koronakriisi on nostanut vastaehdokas Rafał Trzaskowskin vahvoille.

Keskustaoikeistolaisen Civic Platform -puolueen liberaali edustaja Trzaskowski on pääkaupungin Varsovan pormestari. Hän edustaa liberaalia demokratiaa, Eurooppa- ja länsimyönteisyyttä, markkinataloutta ja kansainvälisyyttä.

Presidentin asema Puolassa on pitkälti seremoniaalinen ja arvovaltaan perustuva. Painoarvoa tuo kuitenkin se, että presidentillä on veto-oikeus lainsäädäntöön.

Trzaskowski on luvannut, että hän estäisi presidenttinä sellaisten lakien säätämisen, jotka heikentäisivät Puolan demokratiaa.

Trzaskowskin valinta olisi samalla symbolisesti suuri tappio PiS:n itsevaltaisille pyrkimyksille.

EU-suhteiden tulevaisuus vaakakupissa

Puolalaiset valitsevat presidentinvaaleissa autoritaarisen kehityksen jatkumisen ja demokratian kurinpalautuksen välillä.

Vuodesta 2015 valtaa pitänyt PiS-puolue on keskittänyt vallan hallinnolle ja hyökännyt rajusti oikeuslaitosta, tiedotusvälineitä, oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

Dudan uudelleenvalinta lujittaisi PiS:n asemaa.

Etenkin oikeuslaitoksen itsenäisyyttä heikentäneet PiS:n toimet ovat saaneet EU:n ja Puolan välit tulehtumaan.

EU ei ole kyennyt rankaisemaan Puolaa demokratiavastaisista toimista, koska jäsenmaan sanktioiminen edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Puolan tavoin demokratiaa romuttava Unkari rikkoo yksimielisyyden.

Toukokuun vaaleissa nolla ääntä

Presidentinvaalien tausta on vähintäänkin kummallinen.

Vaalit oli alun perin tarkoitus järjestää 10. toukokuuta, jolloin Puolassa olivat käytössä tiukat koronarajoitukset.

Pandemian vuoksi suosionsa heikkenemistä pelännyt PiS yritti järjestää vaalit väkisin kaikin mahdollisin keinoin – joista osa oli demokratiaa halveksivia.

Ensin PiS esitti pakollista postiäänestystä ja väläytti jopa vankilatuomion mahdollisuutta niille, jotka eivät äänestäisi. Myöhemmin ideana oli, että presidentin kautta olisi pidennetty viidestä seitsemään vuoteen.

Vaaleja ei lopulta virallisesti peruttu, mutta rajoitusten takia yhtään ääntä ei pystytty antamaan, joten vaalit julistettiin mitätöidyiksi ja uusi aika sovittiin täksi sunnuntaiksi.

Päivän lehti

3.7.2020