Uutiset

Puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja siksi niillä on ilmastonmuutoksen hidastamisessa keskeinen rooli

Kaupungeissa kulutetaan jopa 80 prosenttia tuotetusta energiasta ja tuotetaan lähes yhtä suuri osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kaupunkien ja alueiden toimilla torjutaan tehokkaimmin ilmastonmuutosta, kirjoittaa Euroopan alueiden komitean varapuheenjohtaja Markku Markkula.
Kaupungeissa kulutetaan jopa 80 prosenttia tuotetusta energiasta ja tuotetaan lähes yhtä suuri osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenneruuhkaa Pariisissa. Kuva: ISABELLE FEILLARDIN / epa
Kaupungeissa kulutetaan jopa 80 prosenttia tuotetusta energiasta ja tuotetaan lähes yhtä suuri osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenneruuhkaa Pariisissa. Kuva: ISABELLE FEILLARDIN / epa

Miljoonat ihmiset eri puolilla maapalloa ovat marssineet kaduilla vaatien maailman valtioilta tiukempia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Jos toimiin ei ryhdytä kaikilla hallintotasoilla, kustannukset kaatuvat tulevien sukupolvien niskaan.

Tiede osoittaa kiistattomasti ilmastonmuutoksen etenevän. Äärimmäiset sääilmiöt ovat jo yleistyneet, napa-alueet ja jäätiköt sulavat, merenpinnat nousevat, ja luonnon monimuotoisuutta häviää ennätysvauhtia.

Myös taloudelliset perustelut ovat vakuuttavia: ilmaston lämpenemisestä aiheutuu vuosittain 12 miljardin euron kustannukset. Siirtyminen hiilettömään talouteen luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja, parantaa EU:n kilpailukykyä ja vähentää unionin energiariippuvuutta.

Suomalaiset kaupungit osoittivat esimerkkiä

Osallistuin 23. syyskuuta New Yorkissa pidettyyn suureen ilmastokokoukseen. YK:n pääsihteeri António Guterres kehotti kaikkia maailman valtioita vauhdittamaan ilmastotoimia ja sitoutumaan Pariisia tiukempiin ilmastotavoitteisiin.

Vaikka Pariisissa 2015 allekirjoitettu ilmastosopimus oli merkittävä saavutus, nykymenolla maapallon lämpötila nousee kuitenkin kolme celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Tarvitaan siis nykyistä tiukempia tavoitteita, ja lupauksista on päästävä konkreettisiin tuloksiin. Tämä ei ole mahdollista ilman kuntien, kaupunkien ja alueiden panosta.

Ilolla voin todeta, että esillä olleet suomalaiset kaupungit Turku, Espoo ja Helsinki osoittivat esimerkkiä muille. Muutenkin puheenvuorot New Yorkissa osoittivat, että jo vuoden kuluttua kaupungit kaikkialta maailmasta lyövät pöytään toimenpideohjelmansa.

Puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja osuus kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin 70 prosenttiin. Kaupungeissa kulutetaan jopa 80 prosenttia tuotetusta energiasta ja tuotetaan lähes yhtä suuri osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Paikallisviranomaisten vastuulla on yli 70 prosenttia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteistä ja jopa 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä toimista. Tällä viikolla julkaistun YK:n raportin mukaan investoinnit kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tuottaisivat vuoteen 2050 mennessä yli 20 biljoonaa (20 000 miljardia) euroa.

Ei vieläkään virallista edustusta

Tästä huolimatta paikallishallinnolla, kaupungeilla ja alueilla ei ole vieläkään virallista edustusta maailmanlaajuisissa ilmastoneuvotteluissa. Joidenkin arvioiden mukaan maailmalla on vain 12 vuotta aikaa muuttaa kurssia.

Euroopan alueiden komitea on EU:n paikallis- ja aluetason päättäjien kokous, jonka jäsenet toteuttavat kotikunnissaan ja alueillaan monenlaisia kestäviä ratkaisuja esimerkiksi liikenteen, energiantuotannon ja -kulutuksen, jätehuollon ja luonnon monimuotoisuuden suojelun alalla. Olemmekin kehottaneet hallituksia ja valtioita laajentamaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta. Siinä on mukana yli 9 500 kaupunkia, jotka ovat sitoutuneet ylittämään ilmasto- ja energiatavoitteet.

Euroopan investointipankin avulla on saatu tähän mennessä liikkeelle kuuden miljardin euron arvosta ilmastomyönteisiä paikallistason investointeja.

Unionin on tiukennettava ilmastotavoitteitaan

Euroopan komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen on nostanut European Green Deal -ohjelmassaan energiakäänteen ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen EU:n ykkösprioriteetiksi. Euroopan alueiden komitea peräänkuulutti jo ennen Pariisin sopimusta EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. EU:n lainsäädännössä tavoitetta ei ole vieläkään vahvistettu.

Unionin on tiukennettava energia- ja ilmastotavoitteitaan, ja jäsenvaltioiden on lopetettava fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien investointien tukeminen. Päästökauppajärjestelmää on laajennettava kattamaan myös rakennusten lämmitys ja viilennys sekä liikenne.

Ilmastonmuutoksessa on kyse kilpajuoksusta aikaa vastaan. Mikään yksittäinen toimi ei pysäytä ilmaston lämpenemistä. Kaupungeilla ja alueilla yhdessä yritysten, yliopistojen ja kansalaistoiminnan kanssa on ratkaiseva rooli. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä.

Kuva: Pekka Aho
Markku Markkula

 

 

Kirjoittaja on Euroopan alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja, joka edusti EU:n kuntia ja alueita New Yorkissa 23. syyskuuta 2019 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokouksessa.