Uutiset

Puolet oppilaitoksista otti soveltuvuuskokeet lähihoitajakoulutukseen – Oppilaitokset pitävät kokeita hyvänä asiana, mutta kaipaavat yhtenäisiä linjauksia ja rahoitusta

Soveltuvuuskokeet auttavat koulutuksen tarjoajia tunnistamaan opiskelijoiden valmiuksia sekä opiskelijoita ymmärtämään sosiaali- ja terveysalan realiteetteja sekä ja omaa motivaatiotaan alaa kohtaan. Koulutuksentarjoajat uskovat kokeiden vähentävän alan opinnot keskeyttävien määrää. Kaikki eivät kuitenkaan lähde uudistukseen mukaan ilman valtakunnallisia linjauksia tai rahoitusta.
Lähihoitajaopiskelijat Emmi Sirniö, 20 (vas.), ja Vera Kellokumpu, 17, avustavat Pekka Valkosta, 62, Rovaniemellä. Sirniö ja Kellokumou kertovat olevansa kutsumusammatissa. He pitävät soveltuvuuskokeita tärkeänä: "vaativa ala ei sovi kaikille". Kuva: Pekka Aho
Lähihoitajaopiskelijat Emmi Sirniö, 20 (vas.), ja Vera Kellokumpu, 17, avustavat Pekka Valkosta, 62, Rovaniemellä. Sirniö ja Kellokumou kertovat olevansa kutsumusammatissa. He pitävät soveltuvuuskokeita tärkeänä: "vaativa ala ei sovi kaikille". Kuva: Pekka Aho

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) palautti helmikuussa ammattioppilaitoksille mahdollisuuden käyttää sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinnoissa karsivaa soveltuvuuskoetta. Vaikka asetus astuu virallisesti voimaan vasta elokuussa, on oppilaitoksilla ollut mahdollisuuden soveltaa sitä jo kevään opiskelijavalinnoissa.

– Yhteishaussa soveltuvuuskokeet oli ottanut käyttöönsä jo yli puolet sote-alan perustutkintoa tarjoavista oppilaitoksista, OKM:n ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo.

Esimerkiksi Lapin koulutuskeskuksessa soveltuvuuskokeet saatiin nopeasti käyttöön aiemman osaamisen pohjalta.

– Tässä on taustalla alalla vellonut huoli työntekijöiden ammattitaidosta, Lapin koulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Tapani Kähkönen kertoo.

Soveltuvuuskokeet lakkautettiin vuonna 2016. Niitä sai edelleen käyttää lisäpisteiden antamiseen, mutta niiden perusteella hakijaa ei enää saanut jättää ilman opiskelupaikkaa.

– Kyseessä on vaativa tutkinto ja alalle soveltuvuus on hyvin keskeistä. Soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen lisäsi selkeästi alan koulutuksen keskeyttäneiden määrää.

 

Oulun seudun ammattiopiston opintopäällikkö Minna Lintulahti kertoo, että soveltuvuuskokeet ovat hyvä asia myös opiskelijan kannalta. Kokeet ohjaavat opiskelijaa tutustumaan sote-alaan huolella jo ennen pääsykokeita sekä arvioimaan omia valmiuksiaan ja motivaatiota alalla toimimiseen. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Oulun seudun ammattiopiston opintopäällikkö Minna Lintulahti kertoo, että soveltuvuuskokeet ovat hyvä asia myös opiskelijan kannalta. Kokeet ohjaavat opiskelijaa tutustumaan sote-alaan huolella jo ennen pääsykokeita sekä arvioimaan omia valmiuksiaan ja motivaatiota alalla toimimiseen. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Täsmäiskuja opiskelijavalinnoissa

Koulutusammattilaiset uskovat soveltuvuuskokeiden auttavan hakijoiden valmiuksien tunnistamisessa ja parantavan alalle parhaiten soveltuvien hakijoiden mahdollisuutta tulla valituksi.

– Kokeet ohjaavat myös opiskelijoita itseään tutustumaan alan vaatimuksiin ja arvioimaan omia valmiuksiaan alalle, Oulun seudun ammattiopiston (Osao) opintopäällikkö Minna Lintulahti kertoo.

– Yläasteen päättötodistuksen arvosanat eivät kerro kaikkea opiskelijan valmiuksista. Soveltuvuuskoe antaa hakijalle mahdollisuuden osoittaa motivaationsa ja vahvuutensa sekä kiinnostuneisuutensa alaa kohtaan.

Soveltuvuuskokeita hyödyntävissä oppilaitoksissa toivotaan, että opintojen keskeyttämisiä saadaan vähennettyä.

– Aiemmin opiskelupaikan on saanut suunnilleen jo hakemuksella. Tällöin on voinut nähdä jo ensimmäisten viikkojen aikana, ketkä ovat väärällä alalla, Lappian koulutuspäällikkö Johanna Antinoja kertoo.

Koulutusammattilaiset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, etteivät soveltuvuuskokeet ole ihmeratkaisu. Varsinais-Suomen ammattiopisto Livian rehtori Maria Luoma-aho näkee, ettei soveltuvuuskokeiden pitäisi olla ensisijainen keino varmistaa opiskelijan soveltuvuus.

– Opinto-ohjauksella on suuri merkitys jo peruskoulussa. Opintonsa keskeyttäviä löytyy ammattikouluista aina – jos opiskelijalla on motivaatio kunnossa, niin kohdistetun tuen keinoja löytyy kyllä.

Lintulahti sanoo, että soveltuvuuskokeilla saadaan karsittua hakijoista karkeimmat tapaukset, mutta elämän mukana tulevia opiskeluvaiheen tuen tarpeita ne eivät poista.

Yhteiset linjaukset tasa-arvoistavat

Soveltuvuuskokeiden käyttöönotto on vapaaehtoista myös elokuusta eteenpäin. Opetusministeriö on aloittanut yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun keväällä. Valtakunnallisuus on edellytyksenä sille, että kokeesta saadaan pakollinen.

– Riippuu uudesta hallituksesta, millaisia linjauksia soveltuvuuskokeen valmistelun ja aikataulun suhteen tehdään. Kevään aikana valmistelussa ei ole päästy kovin pitkälle, Tammilehto kertoo.

Opetushallitus tarjosi oppilaitoksille kevään yhteishakua varten ohjaavat aihiot, joissa valintakriteereitä määritellään. Osa ammattikouluista pitää kuitenkin yhtenäisiä kokeita selkeimpänä ja hakijan kannalta tasa-arvoisena vaihtoehtona.

– Tavoitteemme on ottaa soveltuvuuskokeet käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Odotamme kuitenkin valtakunnallisen tason linjauksia, sillä ne tuovat selkeyttä valintakriteereihin. Valtakunnallisesti yhtenäisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden etuna on, että kokeita ei tarvitse teetättää moneen kertaan, jos hakija hakee useampaan eri oppilaitokseen samalle koulutusalalle, koulutuspäällikkö Riitta Silas Tampereen seudun ammattiopistosta kertoo.

 

Emmi Sirniö ja Vera kellokumpu sekä Anniina Rekola, 21 (oik.) ja Aamu Suovanki, 17, ovat työharjoittelussa Validian hoivokodissa Rovaniemellä. Heidän mukaansa lähihoitajalta vaaditaan ainakin todellista motivaatiota, monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja aktiivisuutta. "Ei pidä säikähtää vähästä", Kellokumpu sanoo. Suovanki pitää soveltuvuuskokeita opiskelijan kannalta hyvänä asiana siksi, että hänen mukaansa lähihoitajan työssä motivaatio on paljon peruskoulun päättötodistusta tärkeämpää. "Matematiikkaakin tarvitaan, mutta jos motivaatio on kunnossa niin muut tavittavat asiat kyllä oppii työtä tehdessä." Kuva: Pekka Aho
Emmi Sirniö ja Vera kellokumpu sekä Anniina Rekola, 21 (oik.) ja Aamu Suovanki, 17, ovat työharjoittelussa Validian hoivokodissa Rovaniemellä. Heidän mukaansa lähihoitajalta vaaditaan ainakin todellista motivaatiota, monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja aktiivisuutta. “Ei pidä säikähtää vähästä”, Kellokumpu sanoo. Suovanki pitää soveltuvuuskokeita opiskelijan kannalta hyvänä asiana siksi, että hänen mukaansa lähihoitajan työssä motivaatio on paljon peruskoulun päättötodistusta tärkeämpää. “Matematiikkaakin tarvitaan, mutta jos motivaatio on kunnossa niin muut tavittavat asiat kyllä oppii työtä tehdessä.” Kuva: Pekka Aho

 

Rahoitusta kaivataan

Asetusta on osaltaan kritisoitu siitä, ettei soveltuvuuskokeiden järjestämiseen ole myönnetty rahoitusta. Kokeiden järjestäminen tarkoittaa ammattikouluille käytännössä suunnittelun vaativia lisätunteja sekä psykologien rekrytoimista. Esimerkiksi Lapin koulutuskeskuksessa yksi hakija kustantaa noin 100 euroa, hakijoita ollessa noin 300.

– Kyllähän pääsykokeista aiheutuu kustannuksia, mutta toivomme, että saamme sen rahan takaisin valmistuvien määrässä, Lapin koulutuskeskuksen palvelupäällikkö Leila Hurtig kertoo.

Livian Luoma-aho näkee, että rahoituksen puute eriarvoistaa koulutuksen tarjoajia. Livia ei ota kokeita käyttöön ennen niiden valtakunnallistamista.

– Ihanne olisi, että soveltuvuuskokeet voitaisiin sisällyttää valtionosuusrahoitukseen. Kun meillä on valtakunnalliset kokeet, se varmaankin voidaan toteuttaa osana opettajan työtä ja näin soveltuvuuskokeiden rahoittaminen ei veisi resurssia oppimisen ohjaamisesta ja opetuksesta.

Soveltuvuuskokeet

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus palautti ammattikouluille mahdollisuuden käyttää karsivia soveltuvuuskokeita helmikuussa

Asetusmuutos mahdollistaa sen, että mikäli hakija saa pääsy- tai soveltuvuuskokeessa nolla pistettä, koulutuksen järjestäjä voi jättää hänet valitsematta koulutukseen

Soveltuvuuskokeet poistettiin hoitoalan ammatillisista kouluista vuonna 2016. Sen jälkeen soveltuvuuskokeista saatujen pisteiden perusteella hakijaa ei ole saanut jättää ilman opiskelupaikkaa, mutta soveltuvuuskokeista on voinut saada lisäpisteitä

Muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia

Asetus astuu virallisesti voimaan 1.8., mutta ammattikouluilla on ollut mahdollisuus soveltaa sitä jo aiemmin

Vuoteen 2018 asti opiskelijalle maksulliset

Asetus ei ole sitova. Kevään yhteishaussa oli 147 sote-alan hakukohdetta, joista 81 käytti karsivia soveltuvuuskokeita

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö