Uutiset

Puoluejohtajat kiistelivät työelämästä: SAK:n edustajisto aplodeerasi vasemmistojohtajille mutta hörähteli oikeistopuolueiden pomoille

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtasivat perjantaina jo toistamiseen tällä viikolla vaalipaneelissa. Nyt järjestäjänä oli SAK, edellisellä kerralla EK. Vasemmalta Antti Rinne (sdp), Petteri Orpo (kokoomus), Pekka Haavisto (vihreät), Juha Sipilä (keskusta), Sari Essayah (kd) ja Li Andersson (vasemmistoliitto).

Vasemmistopuolueiden puheenjohtajat saivat odotetusti suurimmat aplodit, kun eduskuntapuolueiden puheenjohtajia perjantaina tentattiin työelämäkysymyksistä SAK:n edustajiston edessä.

Sen sijaan Petteri Orpon (kok.) kommentit esimerkiksi siitä, että kilpailukykysopimuksen maksukorotukset ja lomarahaleikkaukset on kompensoitu, herättivät ay-väessä lähinnä naurunsekaista hörähtelyä.

Nopeatempoisessa tentissä käsiteltiin ay-liikkeelle tärkeitä asioita kuten sitä, pitäisikö alipalkkaus säätää lailla rangaistavaksi. Vasemmistoliiton, sdp:n ja vihreiden puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että pitäisi.

Monet väistelivät vastaamasta suoraan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi kuitenkin, että jos sopimusten noudattaminen vaatii lainsäädännön muutoksia, hän on siihen valmis.

Sipilän mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton päätös vetäytyä työehtosopimisesta vaikeutti asioista sopimista.

Sampo Terhon (sin.) mukaan uusi sopimisen tapa kuitenkin demokratisoi päätöksentekoa, kun millään edunvalvontajärjestöllä ei ole enää veto-oikeutta lainsäädäntöön.

Pekka Haavisto (vihr.) piti kolmikantamallia perusteltuna työelämäkysymyksissä ja sanoi, ettei nykymalli tuo tasa-arvoa päätöksentekoon.

Sipilä kaipasi kolmikantakeskusteluun sitä, että pystyisimme sopimaan yhdessä tavoitteista, pitämään niistä kiinni ja tarvittaessa muuttamaan keinoja, jos tavoitteeseen ei päästä.

Sipilä ja Terho vakuuttivat kunnioittavansa työehtosopimusten yleissitovuutta, vaikka Li Anderssonin (vas.) mielestä työministeri Jari Lindström (sin.) on nostanut esille mahdollisuuden, että sille tapahtuu jotain tulevaisuudessa.

Yleissitovuutta kannatti erikseen kysyttäessä myös Jussi Halla-aho (ps.), vaikka oli jossakin aiemmassa lausunnossaan sanonutkin, että sitä voidaan tarkastella.

Oltiinko tessejä ohittamassa?

Li Andersson sai kovat aplodit toteamalla, että kilpailukykysopimus oli tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille.

Antti Rinteen (sd.) mielestä EK sysäsi itsensä Yrittäjien asemaan vetäytymällä työehtosopimusten teosta, mikä ei ole hyvä asia.

– Kilpailukykysopimuksessa uhkana oli paikallisen sopimisen erillinen lainsäädäntö, jossa haluttiin romuttaa koko työehtosopimusjärjestelmä, Rinne härnäsi hallituspuolueita.

Petteri Orpon mukaan työehtosopimuksia ei oltu romuttamassa.

– Kyse oli siitä, että järjestäytymätön työnantaja olisi päässyt soveltamaan niitä. Tessejä ei ollut kukaan ohittamassa, Orpo puolustautui.

SAK:n yleisöön ei uponnut Sari Essayahin (kd.) ehdotus sopia järjestelystä, jossa poliittisesta lakosta aiheutuvat haitat korvattaisiin yrityksille. Sille hörähdeltiin.

Juha Sipilän mukaan on erikoista, että Suomessa on rajoittamaton oikeus poliittisiin lakkoihin.

– Niiden syyt juontavat siihen, että hallitus on jättänyt toteuttamatta kolmikantaneuvotteluja. Kaikilla pitää olla oikeus osoittaa mieltä politiikan suunnasta, Antti Rinne korosti.

Pekka Haaviston mielestä Suomen suurin ongelma ei ole lakko-oikeus, vaan miten käydään dialogia Suomen uudistamisesta. Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan jokaisella on siinä peiliin katsomisen paikka, sillä maata ei voi johtaa niin, että ollaan lähellä yleislakkoa.

Petteri Orpon ja Sampo Terhon mielestä lakko-oikeutta pitää käyttää harkiten, ja Terhon mukaan puoluepoliittiset lakot ovat vastenmielisiä.

Moni puoluejohtajista piti työn nopeaa muutosta ja murrosta suurena ongelmana. Antti Rinteen mukaan myös muutettu irtisanomislaki lisää epävarmuutta, jos se eduskunnassa hyväksytään.

Li Andersson ihmetteli sitä, että vaikka Sipilä EK:n tentissä vetosi työnantajiin pysyvien työsuhteiden puolesta, niin hallitus vielä jokin aika sitten ajoi lakia, joka olisi helpottanut alle 30-vuotiaiden määräaikaisia työsuhteita. LM-HäSa