Uutiset

Puoluerekisteriin nyt ennätysmäärä hakijoita: Asialistalla eläinten oikeudet ja feminismi

Naisten ja vähemmistöjen asemaa ajava Feministinen puolue on jo viides oikeusministeriölle tänä vuonna hakemuksensa jättänyt puolue.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan viisi hakijaa vuoden sisällä on jo harvinaista. Viimeksi puoluerekisteriin pääsi uusi puolue vuonna 2012.

– Vaikuttaahan tämä varsin vilkkaalta, kun neljään vuoteen ei ole tapahtunut mitään.

Aikaisemmin rekisteriin ovat tänä vuonna päässeet jo Liberaalipuolue – Vapaus valita, Piraattipuolue ja Suomen Eläinoikeuspuolue (EOP), joka kertoo edistävänsä lajista riippumatonta oikeudenmukaisuutta.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen Kansalaispuolueen hakemus on tällä hetkellä oikeusministeriön käsiteltävänä.

Jääskeläinen veikkaa yhdeksi hakemusvyöryn syyksi tulevia kuntavaaleja.

– Uudet yrittäjät haluavat kokeilla siipiään, Jääskeläinen sanoo.

Poikkeuksena on Väyrysen puolue, joka ei ole asettamassa kuntavaaleihin ehdokkaita, vaan tähtää suoraan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan ryntäys puoluerekisteriin osoittaa, kuinka paljon suomalaiseen puoluekarttaan kohdistuu muutospainetta.

– Jo olemassa olevien puolueiden agendoissa nähdään katvealueita. Näiden syrjään jäävien aiheiden ajamiseksi täytyy sitten pistää oma puolue pystyyn, Jokisipilä sanoo.

Perussuomalaisten ensimmäistä Jytkyä selitettiin sillä, että puoluejärjestelmä oli jämähtänyt paikoilleen.

– Meidän puolueemme ovat syntyneet tilanteessa, jossa elinkeinojärjestelmä ja väestörakenne olivat hyvin toisenlaiset kuin nykyään.

– Suomessa oli kolme suurta puoluetta, joista kaksi oli aina hallituksessa ja yksi oppositiossa. 80-luvulta tässä ei ollut nähty minkäänlaista muutosta.

Jytky osoitti, että äänestäjäkunnasta löytyy myös protestipotentiaalia. Mielipidetiedustelujen mukaan kannastaan epävarmojen osuus kasvaa edelleen.

– Jo 30-40 prosenttia on valmiita harkitsemaan ja vaihtamaan puoluetta vaalien välillä. Tämä luku on kasvanut jatkuvasti, Jokisipilä sanoo.

Vaikka puoluepolitiikkaan kyllästymisestä on Jokisipilän mukaan puhuttu jo kauan, ovat isot kannatussiirtymät ja vaalituloksien yllätyksellisyys yleistyneet vasta viime vuosina.

Uusien puolueiden trendiä selittää hänen mukaansa myös informaatioteknologisen viestintäympäristön muutos.

– Uuden yrittäjän näkyväksi tekeminen ja kiinnostuneiden löytäminen on sosiaalisen median avulla helppoa, Jokisipilä sanoo.

Toisaalta hän ei ennusta kovinkaan suurta menestystä uusille suomalaisille poliittisille voimille. Jokisipilän mukaan uusien puolueiden läpimurtautuminen on ollut kaikesta huolimatta Suomessa melko työlästä.

– Menestykseen vaaditaan, että saadaan ensin edustaja läpi ja vakiinnutetaan hänen paikkansa. Tämä on helpompaa kuntatasolla, mutta valtakunnallisen tason menestys vaatii jo eduskuntapaikkoja ja huomattavasti enemmän töitä. LM-HäSa