Uutiset

Puolustusministeriö ei kertonut henkilöstöryhmille alueellistamisselvityksestä - työntekijät äimän käkenä

Ministeriöstä vakuutellaan, ettei taustalla ole yksiköiden siirtoja ja pakkomuuttoja.
Puolustusministeriön käynnistämä alueellistamisselvitys hämmentää. Henkilöstöryhmiä ei oltu informoitu etukäteen. Kuva: Nina Susi / arkisto
Puolustusministeriön käynnistämä alueellistamisselvitys hämmentää. Henkilöstöryhmiä ei oltu informoitu etukäteen. Kuva: Nina Susi / arkisto

Puolustusministeriön hanke koko hallintoon ulottuvasta alueellistamisselvityksestä on herättänyt hämmennystä henkilöstöryhmissä. Liittoja ei ole informoitu etukäteen hankkeesta.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi viikonvaihteessa selvityksestä, jossa kartoitetaan sitä, josko puolustushallinnon työtehtäviä voisi sijoittaa vielä nykyistäkin hajautetummin koko maahan.

Kyse on paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämisestä puolustusvoimissa, rakennuslaitoksessa ja puolustusministeriössä.

Hallitusohjelma takana

Konserniohjausyksikön johtaja Sanna Poutiainen puolustusministeriöstä korostaa, että toimeksianto perustuu hallitusohjelmaan, jossa alueellistaminen ja paikasta riippumaton työnteko nousevat esille.

Poutiainen toteaa, että hankkeen yhteydessä ei puhuta pakkosiirroista tai yksiköiden siirtelystä.

– Myös valtiovarainministeriössä on menossa laajempi aiheesta strategiahanke. Selvitämme puolustushallinnossa nyt samaa, eli arvioimme paikkariippumatonta työtä.

Ideana on kerätä kokemuksia, jotka sitten arvioidaan.

Poutiainen lupaa, että henkilöstöryhmien informoidaan ja kerrotaan tarkemmin, mistä on kyse.

Puolustushallinnolla on maassa 150 toimipistettä kaikkiaan 53 paikkakunnalla.

– Tehtävistä riippuen osa on sellaisia, että ne ovat paikkasidonnaisia. Mutta meillä on jo käytössä paikkariippumattomat työskentelytavat, eli etätyö ja hajautettu työ, jossa työtä voi tehdä eri toimipisteissä. Näitä nyt arvioimme.

Hajautettu on jo

Siviilihenkilöstöä edustavan Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto ry:n puheenjohtaja Elina Laiho yllättyi uutisesta.

– Uutista on nyt sulateltu. Puolustusministeriöstä ei ole oltu yhteydessä. On erittäin valitettavaa, että henkilöstö lukee tiedotusvälineistä ensimmäisen kerran itseään koskevista asioista.

– Jos ideana on se, että monipaikkaisuutta voidaan aidosti käyttää hyväksi, eikä ole tulossa pakkosiirtoja, niin silloin hankkeeseen voidaan suhtautua myönteisemmin.

Laiho muistuttaa, että puolustusvoimissa pakkosiirtomenettelyssä ovat myös siviilit.

Siviilityöntekijöiden osuus on iso puolustushallinnon väestä. Heitä on lähes 5 000, kun hankkeessa ovat mukana myös rakennuslaitoksen ja puolustusministeriön työntekijät.

Laiho korostaa, että jos lähdetään jälleen siirtelemään kokonaisia yksikköjä, niin silloin kyse on paljon suuremmasta uudistuksesta ja näihin suhtaudumme kriittisesti. – Pitäisi saada tietoa siitä, mitä selvitys tarkoittaa rakennuslaitokselle ja ministeriölle.

– Muistissamme on hyvin puolustusvoimauudistus. Kävimme läpi suuren muutoksen vuonna 2015. Ei voida sanoa, etteikö olisi hajautettu. Maavoimien esikunta on siirretty Mikkeliin, merivoimien esikunta Turkuun ja Joensuuhun on perustettu puolustusvoimien palvelukeskus.

Kenttä hämmentyi

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka on yhtä yllättynyt.

– Kun uutinen tuli ulos noin laajasti, niin se hämmensi kenttää. Henkilöstö on epätietoinen siitä, mitä tämä oikein tarkoittaa.

Surkka sanoo toivoneensa, että ministeriöstä olisi otettu yhteyttä ja varoitettu ulostulosta.

– Silloin meillä olisi ollut valmiudet vastata jäsenistöllemme. Nyt tämä aiheuttaa levottomuutta.

Surkan mukaan on hienoa, jos ministeriöstä vakuutellaan, ettei takana ole kyse siirroista tai vastaavista.

– Jos he olisivat malttaneet toimia hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, niin nyt ei tarvitsisi pyöritellä asiaa ja ihmetellä. On hankala torjua pelkoja, kun ihmisten mielikuvitus laukkaa.

Surkka kertoo, että etätyön mahdollisuuksia hyödynnetään jo nyt tehokkaasti ja tämä järjestelmä on toimiva.

– Jos siis kyse on siitä ja sen kehittämisestä, niin sitähän virasto on tehnyt ilman ministeriön ohjausta. Olisi hiukan erikoista, jos on kyse vain etätyöstä. Kyllä varmaan takana on jotakin muuta, mutta en voi ottaa kantaa, kun en tiedä.

Aliupseereja on vajaat 3 000 kokonaismäärästä.

Jaksaminen keskiössä

Upseeriliitolla ei liioin ole tarkkaa tietoa, mutta liitto haluaa olla mukana arviointityössä.

Puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita nostaa tärkeimmäksi uudistustarpeeksi sotilaiden työssä jaksamisen.

– Se on keskeisin. Tällaisessa monipaikkaisessa työskentelyssä voi olla se haaste, että se lisää kuormittumista entisestään.

Hän tähdentää, että puolustusvoimissa on jo hyvin aluekeskeinen organisaatio.

Tärkeää on se, että upseerilla on jossakin virkapaikka jatkossakin.

Viita nostaa esille myös mobiilityön merkityksen.

– Valtiolla on yritetty tehdä sitä eri virastoissa, mutta usein se on kielletty. Mobiilityö on nykyaikaa. Upseeri voisi tehdä sitä junassa ja lentokoneessa. Usein hän joutuu tekemään sitä ilman lupaa. Jos tähän saadaan parannusta, niin se on erittäin hyvä uutinen.

Upseeri voi tehdä mobiilityötä vain, jos hänellä on jokin erityinen työtehtävä.

– Usein sanotaan, ettei mobiilityötä voi tehdä, koska työmme on niin sensitiivistä. Läheskään kaikki tehty työ ei ole sellaista. Julkista työtä voisi tehdä hyvin paljon.

Iso joukko mukana

Upseereja on tällä hetkellä reilu 3 000.

Ministerin käynnistämässä selvityksessä on kyse noin 13 000 puolustushallinnon alaisesta työstä. Luvussa on aliupseerien, upseerien ja siviilien lisäksi pari tuhatta opistoupseeria ja erikoisupseeria.