Uutiset

Puolustusvoimat menossa remonttiin

Kevään vaaleissa valittava uusi eduskunta ja tuleva hallitus joutuvat pian alkuverryttelynsä jälkeen päättämään puolustusvoimien uudistamisesta. Uudistamisen tarve on välttämätön, koska paineet tulevat monelta suunnalta.

Keskeisten puolueiden puheenvuoroista on pääteltävissä, että yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija on maanpuolustuksen kivijalka ja Suomi pysyttelee tulevallakin vaalikaudella sotilasliittojen ulkopuolella. Puolueet ovat yksituumaisia myös siitä, että hädän hetkellä puolustetaan koko maata.

Kun kansanedustajaehdokkailta vaalikentillä tivataan mahdollisia leikkauskohteita, monet mainitsevat puolustusmäärärahat ja erityisesti asehankinnat. On selvää, etteivät poliitikkojen vaalipuheet kuulosta kovin mukavilta armeijan johdossa.

Uskottavan maanpuolustuksen ylläpito ei ole vain poliittisilla ohjelmilla ja iskulauseilla hoidettava asia, vaan lähivuosina on armeijan rakenteita ja myös kalustoa uudistettava. Päättäjät eivät pääse pakoon keskustelua varuskuntien määrästä, varusmieskoulutuksen sisällöstä tai armeijan kalustomäärärahoista.

Kuluvan vuosikymmenen puolenvälin tietämissä Suomessa on nelisentuhatta asevelvollista vähemmän kuin nyt. Nykyisin armeija kouluttaa vuosittain noin 26 000 varusmiestä, noin 80 prosenttia ikäluokasta.

Kun kutsuntaikäisten määrä laskee, on vääjäämättä tarkasteltava myös varuskuntien lukumäärää. Toistaiseksi jokainen kenraali ja poliitikko on visusti välttänyt mainitsemasta yhdenkään lopetettavan varuskunnan nimeä, ehkä niitä ei ole vielä tiedossakaan. On kuitenkin ilmeistä, että lähivuosina joidenkin kasarmien portit sulkeutuvat lopullisesti.

Puolustusvoimien vuotuinen budjetti on noin 2,7 miljardia euroa. Jos lähivuosina valtion velkaa aiotaan lyhentää ja kuroa kestävyysvajetta umpeen, mahdollisuudet puolustusmäärärahojen korottamiseen ovat olemattomat.

Materiaalisista tarpeista ei sen sijaan ole puutetta. Maavoimien kalustosta muun muassa eräät tykit, kranaatinheittimet, kokonaiset asejärjestelmät sekä 1980-luvulla hankitut sotilasajoneuvot vanhenevat käsiin. Myös Itä-Saksan armeijan varikoilta 1990-luvun alussa halvalla ostettu loppukin panssarikalusto on auttamattomasti tiensä päässä. DDR:n peruja olleet taisteluvaunut on jo poistettu palveluskäytöstä romutettaviksi.

Yksin vanhenevan materiaalin korvaaminen maksaa noin 750 miljoonaa euroa. Summa on suuri verrattuna 2,7 miljardin euron kokonaisbudjettiin. On selvää, että hankinnat jaksotetaan monelle vuodelle, osa ehkä tulevalle vaalikaudelle saakka.

Hämeessä on tällä hetkellä kolme varuskuntaa, Hattulassa, Lahdessa ja Riihimäellä. Kun tuleva vaalikausi taittuu lopuilleen, ei olisi ihme, vaikka yksi kolmesta hämäläisvaruskunnasta olisi lopetettavien listalla. Suomi on suuri maa ja varuskuntia on jo nyt harvassa. Maanpuolustuksessa myös aluepolitiikalla ja alueellisella puolustuksella on sijansa.