Uutiset

Puolustusvoimien rakenneuudistus menee syvälle

Suuret muutokset eivät suju kitinöittä, tuskin armeijassakaan.

Puolustusvoimissa on käynnissä mittava uudistustyö, jonka myötä armeijan monet rakenteet ja totutut toimintamallit myllerretään ytimiään myöten. Päätökset on tältä erää tehty ja nyt eletään niiden valmisteluvaihetta.

Linjaukset perustuvat eduskunnan hyväksymään puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Ammattisotilaat olivat muutamista asioista eri mieltä poliitikkojen kanssa, mutta marssijärjestys on selvä. Poliitikot päättävät ja armeijan johto mukautuu ratkaisuihin.

Varuskuntien lakkauttamispäätökset ovat verrattavissa kyläkoulujen kohtaloon, vaikka perusteet olisivat kuinka järkeenkäyvät tahansa. Varuskunta on lähiseudulleen suuri työnantaja, se piristää aluetaloutta. Eräiden laskelmien mukaan yksi työpaikka puolustusvoimissa ylläpitää 0,8 työpaikkaa kasarmin ulkopuolella. Pienille paikkakunnille varuskunnan lopettamispäätös ei ole lainkaan yhdentekevä ja vastustus oli odotettavissa.

Syitä armeijan järjestelyihin on useita. Turvallisuuspoliittiset uhkakuvat ovat levottomassa maailmassa muuttuneet, sodankäynnin luonne niin ikään. Viimeaikaisissa konflikteissa ei enää ole selkeätä rintamalinjaa vihollisten välissä, vaan sotaa käydään kaikkialla ja valitettavan usein siviilien keskellä.

Suomessa varusmiespalvelukseen vuosittain astuvat ikäluokat ovat pienentyneet. Nykyinen varuskuntien verkosto on aikanaan rakennettu nykyistä paljon suuremmalle joukolle. On selvää, että koulutettavien määrä heijastuu myös rakenteissa.

Reservin miesvahvuus on laskemassa puolesta miljoonasta sotilaasta 350 000 miehen vahvuiseen sodanajan armeijaan. Ratkaisuun on päädytty paitsi ikäluokkien pienenemisen takia myös siksi, että miesvoima korvataan tulevaisuuden mahdollisissa kriiseissä entistä teknisemmällä arsenaalilla. Kuva 2000-luvun taistelijasta ei enää vastaa viime sotien juoksuhautojen miestä.

Kanta-Hämekään ei jää osattomaksi tulevassa rakenneuudistuksessa. Hämeenlinnan sijoitetut Läntisen maanpuolustusalueen esikunta sekä Hämeen sotilaslääni nykyisessä muodossaan puretaan. Tilalle perustetaan operatiivinen sotilaslääni, joka osin hoitaa edeltäjiensä nykyisiä tehtäviä sillä poikkeuksella, että maavoimien esikunta perustetaan Mikkeliin.

Parolannummen painoarvo kasvaa entisestään, kun panssarien rinnalle muuttaa Helsingin ilmatorjuntarykmentti Tuusulan Hyrylästä. Rykmentti tuo myötään vuosittain 400-500 asevelvollista ja puolentoistasataa kantahenkilöstöön kuuluvaa.

Kanta-Häme säilyy edelleen vahvana sotilasmaakuntana. Vuonna 2010 puolustusvoimat tarjoaa työpaikan runsaalle 1300 ammattisotilaalle tai siviilityöntekijälle.

Suuret muutokset eivät suju kitinöittä, tuskin armeijassakaan. Jokaisessa organisaatiossa on sisään leivottuna muutosvastarinta, uusi ja tuntematon arveluttaa.

Uudistuksia helpottaa ainakin se, että suomalaiset arvostavat ja luottavat armeijaansa. Maanpuolustustahto voi hyvin.