Uutiset

Puolustusyhteistyön aika on nyt

Suomi ja Ruotsi haluavat tiivistää puolustusyhteistyötään toistaiseksi määrittelemättömälle tasolle saakka. Yhteistyö alkaa yhteisen, turvallisen viestintäjärjestelmän rakentamisesta. Tulevaisuudessa häämöttävät jopa yhteiset joukko-osastot, mutta puolustusliitosta ei vielä puhuta ääneen.

Molempien maiden puolustusministerit ja puolustusvoimien edustajat esittelivät yhteistyösuunnitelmia tiistaina Tukholmassa.

Tavoitteista on valmistunut yhteinen raportti, jonka pääkohtia tilaisuudessa käytiin läpi.

Puolustusministeri Carl Haglundin (rkp) mukaan yhteistyön aika on nyt.

– Tiedämme, että kriisit ovat mahdollisia Euroopassakin ja niihin on syytä varautua, Haglund pohjusti.

Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak tarttui tähän kommentoidessaan tilaisuutta Twitterissä. Hänen mukaansa suurin uutinen yhteistyössä on, että sen on suunniteltu toimivan myös kriisitilanteissa.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist puhui maltillisemmin rauhantahdosta. Hän totesi, että Pohjoismaita yhdistää halu elää rauhassa ja toive siitä, että rauha säilyy naapurimaissakin.

Molemmat ministerit korostivat, että raportin askelmerkkien toteutuminen riippuu poliitikoista. Haglund kuitenkin vakuutti, että poliittinen tahto on olemassa.

Jos yhteistyö lähtee liikkeelle kuten raportissa esitetään, se kattaa niin maa-, meri- kuin ilmavoimienkin toiminnot.

Sisältöpuolelta löytyy kolme pääkohtaa: materiaaliyhteistyö, logistiikkayhteistyö ja turvallinen viestintäjärjestelmä. Hultqvistin mukaan näistä viimeisin on luonnollisesti ensimmäisenä saatava kuntoon. Tulevaisuudessa tähdätään yhteisesti johdettuihin operaatioihin ja jopa yhteisiin joukkoihin.

Haglundilta kysyttiin, voiko Suomi auttaa Ruotsia tulevissa sukellusvenejahdeissa.

– Vastaus on kyllä, puolustusministeri lupasi suoralta kädeltä.

Sen sijaan ruotsalaisia hävittäjiä Haglund ei luvannut Suomen ostavan. Hän totesi ostopäätöksen olevan vielä tekemättä ja Suomen vertailevan kaikki vaihtoehdot.

Ministerit perustelivat yhteistyötä maiden yhteisillä tavoitteilla. Puolustusvoimien välillä on eroavaisuuksia, mutta paljon myös yhteistä.

– Esimerkiksi Afganistanin operaatio on osoittanut, että osaamme toimia yhdessä, Haglund muistutti.

– Minusta se olisi kummallista, että emme tekisi tätä (tiivistäisi yhteistyötä), Ruotsin Hultqvist käänsi asetelman.

Hän korosti, että monenlaisia yhteistyön muotoja on jo toteutettu.

Puolustusministereiltä kysyttiin, onko syytä pelätä miten Venäjä reagoi Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen lähentymiseen.

– Ruotsi on maa, joka tekee itse puolustuspoliittiset ratkaisunsa, Hultqvist linjasi ja sai Haglundin vahvistamaan saman asian Suomen osalta.

Haglund myös korosti, että nyt suunniteltu yhteistyö ei ole suunnattu ketään vastaan eikä ole luonteeltaan millään tavalla hyökkäyksellistä.

Kustannuksista ministerit puhuivat varoen. He kuitenkin myönsivät, että ilman rahallista panosta yhteistyötä on mahdotonta viedä eteenpäin. Haglundin mukaan investointeja kannattaa tehdä, jos niillä saadaan merkittävästi parannettua puolustuksen tehokkuutta. Hän puhui ”pienistä investoinneista”. (LM–HäSa)

Merivoimat porskuttaa yhteistyön keulassa

Suomen ja Ruotsin välisessä puolustusyhteistyössä merivoimat ovat pisimmillä. Yhteistyötä on harjoitettu vuosikymmeniä.

Operaatiopäällikkö, kommodori Olavi Jantunen merivoimien esikunnassa mainitsee 90-luvulta Loviisa-harjoitukset. Niissä maat johtivat vuorollaan laivastoharjoituksia. Harjoittelu toteutettiin kansainvälisellä merialueella.

Maat ovat harjoitelleet Naton rauhankumppanuusohjelmaan kuuluvissa haarjoituksissa.

Uusi yhteistyön muoto saatiin 2006, kun merivoimat aloittivat yhteistyön meritilannekuvien vaihdosta.

– Meillä on automaattinen meritilannekuvan vaihto Itämeren alueelta. Kun ruotsalainen sensori näkee aluksen, niin me näemme sen datasyötön ansiosta omilla järjestelmillämme. Järjestelmä toimii myös toisin päin.

Rannikkojääkäriyksiköiden yhteiset harjoitukset alkoivat vuonna 2001. Vuonna 2011 maiden merivoimien yksiköt olivat mukana EU:n valmiusjoukoissa.

Alkuvuodesta kävi ilmi, että merivoimien välillä on otettu käyttöön salainen puhelinyhteys.

Jantusen mukaan yhteistyö ruotsalaisen kanssa on luontevaa. Se on tuonut säästöjä ja meriturvallisuutta. Maavoimien yhteistyö naapurin kanssa keskittyy kriisinhallintaan. Näkyvin yhteistyön hedelmä on kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa.

Siellä Suomi on ollut osa ruotsalaisosaston johtamaa kokonaisuutta vuosina 2006-2014.

Eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnasta muistuttaa Malin koulutusoperaatiosta, jossa naapurukset ovat olleet kaksi vuotta.

Suomi ja Ruotsi kuuluvat EU:n taisteluosastoon.

Jääkärirykmentin helikopteripataljoona osallistui viime vuonna Ruotsissa EU:n taisteluosaston harjoitukseen. Suomi on mukana taisteluosaston valmiusvuorossa tänä vuonna.

Aiemmin Pohjolassa pyöri harjoituskierros, jossa kullakin pohjoismaalla oli vuorollaan johtovastuu. Suomesta oli sata taistelijaa Ruotsissa ja vastaavasti Ruotsista sotilaat tulivat Suomen vetämiin harjoituksiin.

Ilmavoimien harjoittelurumbasta keräsi eniten huomiota harjoitus Islannissa, jossa ilmavoimat harjoitteli taistelulentoja ja kansainvälistä yhteistyötä Ruotsinkin kanssa. Viime aikojen kohuharjoitus liittyy Viron Ämarin harjoitukseen. Naapurit menevät mukaan, mutta Suomi ei lennä Viron kentille. (LM–HäSa)

Anita Simola
Rami Nieminen

Asiasanat