Uutiset

Purevatko säästöt Parolan panssareihin?

Ensi keskiviikkona ollaan luultavasti jo paljon viisaampia siitä, mitä puolustusvoimien säästöt todenteolla merkitsevät Parolan panssariprikaatille. Tuolloin tulee julki lista lakkautettavista varuskunnista.

Huhumylly on jauhanut jo pitkään prikaatissa. Yksikään huhuista ei ole ollut sentään lakkauttamassa prikaatia, mutta siihen on oltu milloin yhdistämässä Riihimäen varuskuntaa, milloin viemässä osa prikaatin toiminnoista muualle. Varmaa on ollut vain se, että säästöt koskettavat joka tapauksessa myös Parolannummea.

Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama työryhmä antaa loppuraporttinsa pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) sekä puolustusministeri Stefan Wallinille (r.) huomenna maanantaina. Lakkautuslista tulee julki keskiviikkona, jolloin asia etenee hallituksen ja presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan käsittelyyn.

Puolustusvoimien uudistuksen esittelyä odotetaan jännityksellä. Ensi viikolla julkaistavan esityksen uskotaan ehdottavan joidenkin varuskuntien lakkauttamista.

Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Toveri toteaa, että komentajan näkökulmasta joukkojen supistaminen on aina kipeä paikka. Jos kuluja täytyy karsia, niin hänen mielestään joukko-osastojen lakkauttaminen on parempi vaihtoehto kuin se, että joka paikasta säästetään.

– Suomessa on vain hyviä joukko-osastoja. Niistä on sitten valittava ne, jotka pitää sulkea. Juustohöyläpolitiikka ei enää pelaa, se vie kaikilta toimintaedellytykset, Toveri sanoo.

Päätös joukko-osastojen lakkauttamisesta tehdään aikanaan eduskunnassa. Toveri ei halua kommentoida tulevaa esitystä.

– Poliitikkojen asia on informoida esityksestä ja päätöksestä, hän toteaa.

Toveri toivoo, että päätös saataisiin valmiiksi kesään mennessä, ja puolustusvoimissa voitaisiin tämän jälkeen jatkaa eteenpäin.

Säästöjä Panssariprikaatikin joutuu joka tapauksessa jonkin verran tekemään. Suurista määristä ei ole kyse. Toveri kertoo, että kuluvan vuoden budjetissa on sotaharjoituspäiviä vähennetty muutamalla.

Hyvä paikka rekrytoida
Panssariprikaati on merkittävä joukko-osasto ja Parolannummi tärkeä varuskunta.

Toverin mukaan Parolannummi on Suomen Puolustusvoimien keskeinen varuskunta, johon on vuosikymmenien aikana investoitu mittavasti. Edelleenkin Parolannummelle investoidaan, parhaillaan varuskuntaan ollaan rakentamassa ilmatorjunnan koulutushallia.

– Parolannummi on rekrytoinnin kannalta hyvä paikka, Helsinki, Tampere ja Lahti ovat lähellä. Meillä on myös maavoimien tehokkain ilmatorjuntayksikkö, Toveri sanoo.

Toveri kiittelee Hattulaa ja Hämeenlinnaa erinomaisesta yhteistyöstä.

– Yritämme toimia niin, että emme häiritse muita. Yhteistyö hoidetaan niin, että myöskään meidän toimintamme ei häiriinny, hän sanoo.

Panssariprikaati tuo euroja alueella, suuri varuskunta tarvitsee paljon tavaraa ja palveluita.

– Meillä on kymmenien miljoonien budjetti, ja teemme paljon päivittäistavaraostoja lähiseudulla. Ja kun meillä ei esimerkiksi ole omaa uimahallia, vuokraamme tiloja Hämeenlinnan uimahallista. Tämä tekee tuhansia vierailuja vuodessa, Toveri kertoo.

Pääkaupungin ilmatorjunta
Hattulan kunnalle Panssariprikaati ja Parolannummen varuskunta ovat erityisen tärkeitä. Kunnanjohtaja Martti Pura arvioi, että vajaa puolet varuskunnassa töissä käyvistä asuu Hattulassa.

– Parolannummen varuskunta on suurin työnantaja Hattulassa, suurempi kuin kunta, Pura toteaa.

Hän ei ole huolissaan varuskunnan kohtalosta.

– Olen hyvin informoitu tulevista investoinnista. Olen rauhallisella mielellä, Panssariprikaati on kehitettävä joukkoyksikkö. Se on Helsingin ilmatorjuntarykmentin joukkoyksikkö, pääkaupunkia pitää puolustaa ja ilmatorjunta on Parolannummella, Pura sanoo.

Panssariprikaatin merkitys lähiseudulle on toki muutakin kuin olla työnantajana. Prikaatin henkilökunta on suurelta osin nuorta ja perheellistä väkeä.

– Hattula tarjoaa hyvän asuinympäristön ja hyvät palvelut. Prikaatin väki on aktiivista kolmannen sektorin liikunta- ja kulttuuripalvelujen pyörittäjää, Pura sanoo.

Hän toteaa, että Hattulassa asuu edelleen myös paljon Puolustusvoimain eläkkeellä olevaa henkilökuntaa.

Parola tunnetumpi kuin Hattula
Parolannummi on paikka, joka tunnetaan ympäri Suomen. Se lienee tunnetumpi kuin kotikuntansa Hattula.

– Kun muualla kulkee, niin ihmiset kyselevät, että mikä Hattula. Parola ja Parolannummi tunnetaan paremmin, Pura kertoo.

Hän sanoo, että Parolannummella palvelleet tai muuten siellä käyneet tietävät Hattulan ja näin tekevät kuntaa tunnetuksi.

Myös Puolustusvoimain nykyinen komentaja on ollut aikaisemmin palveluksessa Parolannummella Panssariprikaatin komentajana.

Purakin nostaa esille Parolannummen varuskunnan seudun yritysten asiakkaana. Panssariprikaatin läsnäolo myös houkuttelee seudulle yrityksiä.

– Varuskunta on Hämeenlinnan seudun veden suurin asiakas, ja varusmiehet ostavat päivärahoillaan päivittäistavaroita. Seudulle on tullut varuskunnan kautta paljon puolustusteollisuutta sekä huoltoon ja esikuntatoimintaan liittyviä tehtäviä, Pura sanoo.

Puran mukaan Parolannummella sijaitseva varuskunta tuo seudulle vielä lisäksi paljon urheilu- ja kulttuuritilaisuuksia.

– Panssarisoittokunta on kulttuuritekijä, ja ilman Parolannummen varuskuntaa täällä ei olisi niin paljon konsertteja. Valatilaisuudet ovat merkittäviä kulttuuritapahtumia. Urheilukilpailujakin on paljon, sotilasurheilu on aktiivista toimintaa, hän listaa.

Imagon tekijä
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén toteaa Parolannummen varuskunnan vaikuttavan myös koko Hämeenlinnan imagoon.

– Hämeenlinna on aina ollut hallinto- ja varuskuntakaupunki. Vaikka varuskunta onkin siirtynyt Parolannummelle, niin Puolustusvoimat on aina ollut vahvasti näkyvillä Hämeenlinnan arjessa, Hellstén sanoo.

Parolannummen varuskunta on merkittävä työnantaja myös Hämeenlinnalle, moni Parolannummen työntekijä asuu Hämeenlinnassa. Hellsténkin nostaa esille varuskunnan läheisyyden elinkeinopoliittisen ulottuvuuden. Esimerkiksi Patria tekee tiivistä yhteistyötä varuskunnan kanssa.

– Molemmat hyödyntävät toistensa osaamista. Tämä on ollut elinkeinopoliittisesti merkittävää ja vahvistanut Patrian tuotannon asemaa Hämeenlinnassa, Hellstén toteaa.

Hellstén toteaa kuntien ja Puolustusvoimien olevan samassa veneessä, kun valtion taloutta tasapainotetaan.

– Kun säästetään, niin kyllä se meitä liippaa. Ja kyllä lähivuosina säästöjä on edessä, vaikka toiminta ei muuten olisikaan uhattuna, hän sanoo.

Hellsténin mukaan Puolustusvoimain rakenneuudistusta tehtäessä ne yksiköt, jotka jäävät jäljelle, säilyvät elinvoimaisina.

– Kun yksikköjen lukumäärä vähenee, niin se antaa mahdollisuuden kehittää ja vahvistaa jäljelle jääviä yksikköjä, hän toteaa.

Hellstén painottaa, että viime aikoina Parolannummelle on investoitu paljon, ja tullaan investoimaan jatkossakin.

-Varuskunnan tiloja on modernisoitu, ne ovat nyt jo hyvin nykyaikaiset, hän sanoo. (HäSa)

Tästä on kysymys
Puolustusbudjettia pienennetään portaittain 2,8 miljardista 2,6 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä.

Säästöjen odotetaan johtavan kantahenkilökunnan irtisanomisiin, varusmiesajan lyhentymiseen parilla viikolla sekä reservin merkittävään vähentämiseen. Joidenkin arvioiden mukaan sodan ajan reservin määrä putoaa 350 000 sotilaasta 200 000:een.

Säästöt joudutaan tekemään jokapäiväisestä toiminnasta, koska esimerkiksi materiaalihankintojen rahoitus on jo hyvin pitkälti sopimuksin sidottu.

Puolustusvoimien uudistus- ja säästöohjelma julkaistaan helmikuun alussa.

Pääesikunta arvioi, että varuskunnan lakkauttaminen vaatii poliittisen päätöksen jälkeen noin kahden vuoden valmisteluajan.

Keskusteluissa esillä ovat olleet muun muassa Pohjois-Karjalan prikaati, Keuruun pioneerirykmentti, Niinisalon tykistöprikaati, Dragsvikin varuskunta ja Lapin ilmatorjuntarykmentti.

Panssariprikaatin lakkauttaminen ei ole ollut esillä, mutta esimerkiksi Aamulehti on povannut, että Riihimäen viestirykmentti lakkautettaisiin ja sen toiminnat keskitettäisiin Parolannummelle. Perjantaina ilmestyneen Turun Sanomien mukaan lakkautukset ja yhdistäminen koskisivat kuutta tai seitsemää varuskuntaa.

Puolustusvoimat ei ole kommentoinut huhuja, joita säästötoimien ympärillä on liikkunut.

Päivän lehti

31.5.2020