Uutiset

Putinin vallallakin on rajat

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, presidentti Boris Jeltsinin kaudella, itänaapurissamme purettiin olosuhteisiin nähden ansiokkaasti keskitettyä valtakoneistoa.

Jeltsin katsoi, ettei kaikki viisaus ole keskittynyt – kuten siihen asti oli vakaasti uskottu – Kremliin ja kommunistipuolueen johdolle. Jeltsiniä kiiteltiin vallan hajauttamiseen perustuvasta politiikasta, mutta toisaalta arvostelijat pitävät häntä vieläkin keskeisenä syyllisenä suurvalta-Venäjän hajoamiseen.

Verilöylyyn, yli 300 ihmisen kuolemaan, päättynyt Beslanin koulukaappaus oli Venäjän nykyisen presidentin Vladimir Putinin uran pahin takaisku. Heti kaappauksen järkyttävän lopun jälkeen vaikutti jopa siltä, ettei presidentti kyennyt päättämään, mitä hänen tulisi tehdä terroristien kiihtyvien ja raaistuvien hyökkäysten torjumiseksi.

Maanantaina päättäväisesti esiintynyt Putin esitteli terrorisminvastaisen ohjelmansa. Venäjän presidentti ja hallitus tekivät selväksi, että maa torjuu terrorismia keskittämällä valtaa jälleen yksiin käsiin. Putinin mallissa alueiden mahdollisuus käyttää valtaa merkittävästi vähenee ja presidentin kasvaa. Putin teki valtamallista vasta esityksen, mutta ei ole mitään syytä epäillä, etteikö maan parlamentti, duuma, olisi tässäkin asiassa presidenttiä tukemassa.

Vallan keskittäminen on paluuta vanhaan. Beslanin kaappauksen jälkeen Putin saattoi kuitenkin vakuuttaa, että vain yhtenäinen Venäjä voi torjua tehokkaasti terrorismia. Ja yhtenäisyys tarkoittaa sitä, että presidentti Putin kokoaa rivit yhteen, käskee ja muut tottelevat. Vallan keskittäminen kaventaa orastavaa kansanvaltaa, mikä seikka ei tunnu Putinia kuitenkaan lainkaan askarruttavan. Pelottavan pitkälle presidentti tuntuu uskovan kovien keinojen tehoon.

Beslanin koulukaappaus oli käsittämätön ja raukkamainen isku terroristijoukolta, jonka kokoonpanoa Venäjän viranomaiset edelleen selvittävät. Tapaus on haudannut sitä tosiasiaa, että myös Venäjällä terrorismin kasvualustana ovat äärimmäinen köyhyys, työttömyys sekä koulutuksen ja ihmisoikeuksien puute. Jos Venäjä taistelee terrorismia vastaan vain kovin keinoin, lopputulos on kenen hyvänsä nähtävissä.

Mitä Putin yleensä kuvittelee voittavansa vallan keskittämiseen tähtäävällä politiikallaan? Ehkä ei kovinkaan paljon. Beslanin tapauksen jälkeen Putin oli tilanteessa, jossa hänen oli hyvin lyhyessä ajassa pystyttävä kokoamaan edes jollain tapaa kansalaisia vakuuttava ohjelma terrorismia vastaan. Lopulta Putin käyttäytyi perivenäläiseen tapaan: maassa on turvauduttu koviin otteisiin ja hallitsijan aseman vahvistamiseen jo vuosisadat.

Vladimir Putin saa lisää valtaa, mutta mitä hän sillä lopulta voi tehdä? Hänellä ja armeijalla on jo valtaa Tshetsheniassa, silti alueen perimmäisten ongelmien ratkaisu ei ole edes näköpiirissä. Putinin ohjelma näyttää paperilla vahvalta, sitä se ei kuitenkaan välttämättä ole elävässä elämässä.

Putinin ohjelma näyttää paperilla vahvalta, sitä se ei kuitenkaan välttämättä ole elävässä elämässä.

Päivän lehti

28.5.2020