Uutiset

Puukotuksen taustalla kiusaamista

Imatralla yhdeksännen luokan poika iski puukolla luokkakaveriaan useita kertoja. Uhri sai vakavia vammoja, muttei hänellä ole hengenvaaraa.

Helposti tällaiset tapaukset leimataan yksittäisiksi ja todetaan, ettei niitä kyetä ennalta ehkäisemään.

Imatran tapaus ei suinkaan ole ainutkertainen. Suomalaisissa kouluissa on sattunut viime vuosina useita järkyttäviä väkivallantekoja.

Valitettavan usein taustalta paljastuu pitkään jatkunutta kiusaamista, jossa käytetään sosiaalista mediaa, porukan kesken pilkkaamista, väkivaltaa ja joukosta eristämistä.

Näin todennäköisesti on Imatrankin tapauksessa. Puukottajaa oli kiusattu koko yläasteen ajan monen oppilaan voimin. Viimeksi kiusaamista oli tapahtunut puukotuspäivän aamuna.

Oppilaiden käsitys on, että opettajat olivat ainakin jollain tasolla tienneet kiusaamisesta. Kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö kiisti tämän.

Helposti syyttely kohdistuu opettajiin. Toki heidän pitää tehdä kaikkensa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Tehtävä on kuitenkin äärimmäisen vaikea, koska oppilaat eivät halua kielikelloiksi, eikä kiusattukaan välttämättä halua opettajia välittäjiksi.

Syyttelyiden sijaan pitäisi enemmänkin kysyä, mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa. Kiusaaminen ei rajoitu vain kouluihin. Yleistä se on myös työpaikoilla, eikä perheväkivaltakaan ole vieras asia.

Inhimillisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen eivät ole korkeassa kurssissa. Ei tarvitse vilkaista kuin tietyille verkon keskustelupalstoille, niin verbaalisesti lyödään vähemmistöjä, nimitellään kanssaihmisiä ja arvostellaan politiikkoja halveksivalla tavalla.

Myös tietyissä televisio-ohjelmissa tylytetään ihmisiä: Sinä saat potkut, lähde heti! Olet niin umpisurkea, vaihda alaa!

Ohjelmia ja viestintävälineitä ei kuitenkaan pidä syyllistää. Sisällön tekijät ja sisältöjä seuraavat ratkaisevat.

Kun huonojen laulajien pilkkaaminen kiinnostaa ohjelmana enemmän kuin onnistuneet esitykset, niin sisältö tehdään sen mukaan.

Ehkä tällaiset ilmiöt kertovat jotain asenneilmaston kovenemisesta, joka sitten heijastuu suomalaisiin ikäryhmiin katsomatta.

Suomalainen koulujärjestelmä saa kaikkialla kiitosta. Pisa-tutkimusten kärkisijat kertovat hyvistä oppimistuloksista.

Mutta sielläkin on kehitettävää juuri siinä, miten ihmistä kunnioitetaan ja miten vahvan pitää olla heikomman puolella.

Se pitää kuitenkin muistaa, että koulu on osa yhteiskuntaa ja yleiset asenteet ja arvostukset vaikuttavat voimakkaasti myös siellä.

Toivon mukaan presidenttiehdokkaiden tenteistä alkanut keskustelu ihmisen kunnioittamisesta ja kiusaamisen ehkäisemisestä jatkuu ja leviää laajemminkin yhteiskuntaan.

Järkyttävien ja surullisten tapahtuminen jälkeen on helppo todeta, ettei aiheesta keskustella koskaan liikaa.

Päivän lehti

30.5.2020