Uutiset

Puutarha hehkuu, kun perustyöt tekee kunnolla

Puutarhat alkavat vihertää kilpaa muun luonnon kanssa. Innokkaimmat ovat kuopsutelleet pihoissaan jo viikkojen ajan, mutta viimeistään nyt kannattaa mattimyöhäistenkin heräillä talvihorroksestaan kevään tuloon.

Jos puutarhanhoidosta ei ole aiempaa kokemusta, kannattaa kysyä neuvoa ammattilaiselta – tai ainakin asiantuntevalta harrastajalta.

-Tärkeintä on perustöiden tekeminen hyvin. Penkkien pitää olla riittävän syviä ja mullan hyvää. Kun perustuksista huolehtii kunnolla, ei puutarhanhoito ole kovinkaan työlästä, kertoo alan harrastaja Anna-Liisa Yli-Kovero.

Puutarhan työläys riippuu paljon siitä, minkälaisia kasveja sinne valitsee. Ihmisille, jotka eivät halua joka päivä kuopsutella puutarhassaan, Yli-Kovero suosittelee erilaisia perennoja.

-Vanhat perennat ovat sitkeitä sissejä. Ne kukoistavat, kun pari kertaa kesässä muistaa lannoittaa, eivätkä ne kaipaa edes paljon kastelua.

Yli-Koveron mukaan on parempi, ettei perennoja kastele paljon, koska silloin ne kasvattavat juurensa syvemmälle maahan.

Piimä auttaa puutarhassa

Kasvien valinnassa Yli-Kovero kannustaa jokaista toimimaan omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa, että kaikki kasvit eivät välttämättä viihdy vierekkäin.

Jotkut kasvit vaativat valoisamman kasvupaikan kuin toiset ja myös tarpeet maaperän happamuuden suhteen ovat erilaisia.

-Esimerkiksi syyshortensia, alppiruusu, sekä kirsikka- ja luumupuut viihtyvät happamassa maassa. Jos maaperä muuten ei ole tarpeeksi hapanta, niille kannattaa antaa piimää.

Lähes kaikille muille kasveille voi antaa kalkkia, mikä puolestaan vähentää maaperän happamuutta.

Piimää Yli-Kovero käyttää puutarhassaan muuhunkin kuin maaperän happamoittamiseen. Sammaleen saa viihtymään kivien pinnalla paremmin, kun niille antaa piimäkäsittelyn kerran kesässä.

Yli-Kovero korostaa lannoittamisen merkitystä puutarhassa.

– Ei puutarhassa mikään kuki, jos ei lannoittamisesta huolehdi.

Keväisin ja syksyisin annetaan erityiset kevät- ja syyslannoitteet ja myös kesän aikana kannattaa lannoittaa tarpeen mukaan.

Etanoista eroon oluella

Puutarhan pahimpia vihulaisia ovat Yli-Koveron mukaan kirvat. Parhaiten niistä pääsee hänen mielestään eroon reppuruiskun ja myrkkyjen avulla.

-Kaikenlaiset Tolu-käsittelyt olen huomannut turhiksi. Niiden jälkeen kirvat tulevat melkein saman tien takaisin. Eivätkä kaikki myrkytkään enää ole vaarallisia. Niissäkin on biologisia vaihtoehtoja.

Myös etanat ovat uhka puutarhan kasveille. Jos niitä ei ole paljon, niistä pääsee eroon vain nyppimällä ne pois.

-Sellaisen vinkin olen kuullut, että jos etanoille laittaa tassille tarjolle olutta, niin ne tinttaavat siitä itsensä tainnoksiin.

Vinkkiä kannattaa kokeilla etenkin Hätilässä, joka Yli-Koveron mukaan on Hämeenlinnan pahinta etana-aluetta.

Taistelu rikkaruohoja vastaan kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kesää.

-Kasvien roundup-käsittelyn olen jo aloittanut. Se helpottaa huomattavasti kesäisiä kitkemistouhuja.

Tulevan syksyn varalle Yli-Kovero antaa hyväksi havaitsemansa vinkin kaikille puutarhanpitäjille.

-Syksyllä ei pitäisi raivata mitään kasvien rankoja pois. Kasvit talvehtivat paljon paremmin, kun kaiken jättää vain paikoilleen. Näyttäväthän ne vähän aikaa rumalta, mutta lumi peittää sen kaiken melko pian.

Ryteiköstä laatupihaksi

Tärkein asia, mitä puutarhaharrastuksen aloittaminen vaatii, on se, että siitä todella nauttii. Se on ehdotonta, että kasvien kanssa jaksaa kyykkiä tarpeeksi.

Yli-Koveroa itseään kasvit ja niiden hoito ovat viehättäneet lapsuudesta asti.

-Kai se on se kasvamisen ihme, mikä siinä viehättää. Kättensä työn tulokset näkee nopeasti. Ja jos joku kasvi ei miellytäkään, se on helppo kantaa kompostiin.

Puutarhanhoidossa kokemus on hyvä opettaja. Yli-Kovero kertoo saaneensa emäntäkoulusta joitain oppeja, mutta olevansa pääasiassa itseoppinut harrastaja.

-Erilaiset alan lehdet ja kirjat ovat hyviä lähteitä. Sen lisäksi puutarhamyymälöistä kannattaa aina kysellä neuvoja, niissä on erittäin asiantuntevaa väkeä.

Yli-Koverot muuttivat nykyiseen asuntoonsa kuusi vuotta sitten. Silloin pihaa ympäröivät korkeat orapihlaja-aidat ja itse piha oli jo lähes metsiintynyt. Pääovea ei näkynyt edes kadulle.

Ensimmäinen syksy kului raivaustöissä. Vuosien kuluessa pihaan on kannettu kasvien lisäksi kiviä, ruohomättäitä ja jopa luonnonkukkia. Kasveja Yli-Koverot ovat keräilleet ulkomaita myöten.

Puutarhan erikoisin tarina on pienellä, suojaverkon ympäröimällä kastanjanversolla. Se on peräisin Vilnasta, Englannin suurlähetystön pihasta.

-Suurlähetystön pihasta oli muurin yli tippunut kadun puolelle kastanjansiemeniä, jotka olivat alkaneet itää maassa. Pakkohan minun oli nyppäistä siitä yksi mukaan, Yli-Kovero hymyilee. (HäSa)