Uutiset

Pyhiinvaellus valtataistelun pelinappulaksi

Lähi-idän mahtivaltioiden Saudi-Arabian ja Iranin suhteiden viileneminen jatkuu.

Tuorein todiste tästä on neuvottelujen kariutuminen pyhiinvaelluksesta. Iran ilmoitti viikonvaihteessa, että iranilaisia ei tule tänä vuonna pyhiinvaellukselle Saudi-Arabiaan.

Neuvotteluja käytiin viime syksystä saakka. Tuolloin tapahtui Mekan väentungoksessa kaksi onnettomuutta, joissa kuoli lähes tuhat ihmistä. Suurin osa uhreista oli iranilaisia.

Iran sanoo, ettei Saudi-Arabia pysty takaamaan pyhiinvaeltajien turvallisuutta.

Saudi-Arabian mukaan iranilaiset käyttävät pyhiinvaellusoikeutta väärin järjestäessään Israel- ja USA-vastaisia mielenosoituksia pyhillä paikoilla, mikä voi johtaa kaaokseen.

Kovin lämpimät eivät maiden suhteet ole olleet aiemminkaan. Tammikuussa joukko iranilaisia tunkeutui Saudi-Arabian Teheranin-suurlähetystöön ja sytytti sen palamaan. Saudi-Arabia katkaisi maiden diplomaatti- ja kaupalliset suhteet.

Raivon syynä oli se, että Saudi-Arabia oli teloittanut Nimr Al-Nimrin, joka oli shiiamuslimien radikaali uskonoppinut. Saudi-Arabia tuomitsi miehen terroristiksi ja ”Iranin agentiksi”.

Saudi-Arabian ja Iranin vastakkaisasettelulla on pitkät juuret. Pohjimmiltaan kyse on muslimimaailman jakautumisesta kahteen suuntaukseen, sunneihin ja shiioihin.

Saudi-Arabia on keskeinen sunnimuslimien ja Iran shiiamuslimien valtio. Suurin osa maailman muslimeista on sunneja. Shiioja on enemmistö Iranissa, Irakissa ja Bahrainissa.

Sunnit ja shiiat elivät pitkään rauhanomaisesti rinnakkain. Käänne huonompaan tapahtui Iranin islamilaisen vallankumouksen myötä vuonna 1979. Saudi-Arabia tuki Saddam Husseinin johtamaa Irakia, joka kävi uuvuttavan sodan Irania vastaan.

Iran ryhtyi levittämään vallankumoustaan maan rajojen ulkopuolelle.

Se rahoitti shiiaryhmittymä ympäri Lähi-idän. Saudi-Arabiaa se piti vastuullisena sunnien äärijärjestöjen, kuten al-Qaidan ja Isisin noususta.

Lähi-idän voimatasapainon kannalta myös vuosi 2003 tärkeä. Yhdysvaltojen johtama liittouma hyökkäsi Irakiin ja savusti Saddamin sunnihallinnon vallasta. Tilalle tuli shiiajohtoinen hallitus, joka lämmitti heti suhteet Teheranin kanssa.

Arabikevään laineet eivät huuhtoneet kovinkaan pahasti Irania tai Saudi-Arabiaa. Iranissa oli liikehdintää, mutta se tukahdutettiin nopeasti.

Persianlahden saarivaltiossa Bahrainissa enemmistönä olevat shiiat nousivat kapinaan arabikevään innoittamana. Saudi-Arabia lähetti Bahrainin sunnihallinnon tueksi joukkona, joiden avulla kapina kukistettiin.

Näkyvimmin Saudi-Arabia ja Iran ovat olleet viime vuosina rintamalinjan vastakkaisilla puolilla Jemenissä ja Syyriassa.

Jemen on jakaantunut useiden ryhmittymien hallitsemiin alueisiin. Saudi-Arabia on iskenyt sekä huthikapinallisten että ääriliikkeiden (al-Qaida, Isis) tukikohtiin. Iran tukee hutheja, jotka ovat shiamuslimeja.

Syyriassa tilanne on myös sekava. Iran lähettää aseita ja joukkoja presidentti Bashar al-Assadille, joka kuuluu shiiamuslimeihin luettaviin alaviitteihin. Saudi-Arabia tukee kapinallisia, joissa on monenkirjavia sunniryhmiä.

Isis on Iranin ja Saudi-Arabian yhteinen vihollinen.