fbpx
Kolumnit Uutiset

Pyhitetään lepopäivä ja kunnolla

Tunnen syvää solidaarisuutta kaupan kassoja ja etenkin kaikkia kutsumustyötään kellonajasta ja kalenterista välittämättä tekeviä sairaanhoitajia ja muita sunnuntaikorvausten mahdollisesta leikkauksesta kärsimään joutuvia työntekijäryhmiä kohtaan.

Jokaisella kympillä ja satasella on merkitystä, kun menot tahtovat itse kullakin olla tulojen mukaiset.

Ihmisiä on hoidettava myös sunnuntaisin, ja tottahan normaalissa elämänmenossa lepopäivä on edelleen sellainen, jonka menetyksestä on kohtuullista maksaa eri korvaus. – Vai onko? Eihän sunnuntai poikkea enää juuri mitenkään muista viikonpäivistä.

Sunnuntai ja Suomessa sittenkin aika harvat kirkolliset sekä muut juhlapäivät ovat kärsimässä pahan inflaation, johon on syytä kiinnittää vakavaa huomiota, jos ihmisten jaksaminen jaksaa kiinnostaa.

Elämäntapa muuttuu, se maallistuu, hektistyy, etten sanoisi: helvetillistyy.

Jossakin tulee kuitenkin raja vastaan. Ei ihminen ole tehty toimimaan, kuluttamaan ja etenkään tekemään töitä 24/7. Sitä kohtihan tässä ollaan kuitenkin kovaa vauhtia menossa, kun tuottavuus- ja kilpailukykyvaatimukset paukkuvat kunnolla yli.

Vetäkää nyt ihmiset ihmeessä välillä henkeä, myös henkisesti, eikä vain fyysisesti. Sitä varten ovat nimenomaan sunnuntait. Huominenkin.

Ennen oli itsestään selvää, että kaupat ovat sunnuntaisin kiinni.

Vanhenevana ja kenties aika vanhoillisenakin en osaa mennä sunnuntaina ostoksille. Miksi ihmeessä pitäisi? Onneksi siihen velvoittavaa lakiakaan ei ainakaan toistaiseksi olla laatimassa, vaikka pakkolaki tuntuu päivän sana olevankin.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus esittää kaupan aukiolojen ilmeisen täydellistä vapauttamista. Siitä vaan, mutta minä en sunnuntaisin kauppaan mene.

Äitivaivaa aina muistutti, että sunnuntai on pyhä eli lepopäivä. Sattui nimittäin kerran olemaan sunnuntai, kun vuolin pikkupoikana terävällä puukolla sormenpäästä ison palasen. Arpi siitä edelleen muistuttaa.

Olenkin yrittänyt parhaani mukaan välttää kaikkinaista joutavaa puuhastelua sunnuntaisin näin myöhäisemmälläkin iällä.

Ylellistähän se on sunnuntaiaamuisin lukea vanhanaikaista paperilehteä ja viettää vain aikaa. Se on niin ylellistä, että hallitus määrännee siitä seuraavaksi ylellisyysveron.

Menot