Kolumnit Uutiset

Pysäyttäkää Juha Sipilä!

Galluptappiosta toiseen etenevät suuret hallituspuolueet ovat näennäisen rauhallisia. Toimettomina vajoamista ei silti seurata.

Jokaisesta puoluetoimistosta löytyy likaisten temppujen osasto. Joka muuta väittää, ei tunne asioita. Nyt näille kovennetun kähmintäkurssin käyneille politrukeille on annettu pysyväismääräys: pysäyttäkää Juha Sipilä.

Kampanja käynnistyi viimeistään silloin, kun Suomen Kuvalehti teki marraskuun ensimmäisen numeronsa kansikuvapoika Sipilästä täyttä häkää jo seuraavaa pääministeriä.

Kaatohommissa julkisuus on avainasemassa, media on oiva työkalu, kun lyödään kapuloita nousukkaan rattaisiin.

Ensimmäinen ja amatöörimäisen tökerö yritys oli marraskuun alussa Ajankohtaisessa kakkosessa. Nuoren Sipilän yrityksessä parikymmentä vuotta sitten kesän töissä ollut mies muisteli, että kasvuyritys Solitran hallissa oli ahdasta, ilmastointi ei pelannut ja työtuoleista puuttuivat käsinojat.

Oulun työsuojelupiiri totesi kuitenkin tilanteen parantuneen kohta, kun Sipilä tuli taloon.

Mahoksi osoittautuneen sensaatiouutisen siivellä kirjailija yritti ilmeisesti markkinoida uutta kirjaansa. Ei uponnut sen enempää Sipilä kuin kirjakaan.

Paljon tätä ammattitaitoisempi viritys oli Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen (kesk.) jahti. Se eteni vauhdikkaasti kuin jänisajo uudella lumella ja päättyi perjantai-iltana kaatoon.

”Saalis” sanoi sunnuntaina Arto Nybergin ohjelmassa, että kohujuttujen lähde on talon sisällä. Joku läpeensä poliittisen Kevan työntekijä oli kielinyt luottotoimittajalleen toimitusjohtajan edesottamuksista. Tämän lisäksi tahran kilpeensä saivat myös keskusta ja sen puheenjohtaja.

Ailuksen kaadosta ei sulkaa saa hattuunsa suinkaan meillä valitettavan harvinainen tutkiva journalismi, vaan ne toimittajat, joilla on parhaat verkostot, vinkkimiehet eri organisaatioissa.

Nämä nykyajan juoruämmät saattavat kiinnostavaa tietoa journalisteille monistettavaksi. He ovat parhaimmillaan niin tuotteliaita, että etevimmätkin huumepoliisit kadehtivat ja pitävät omia vasikoitaan keskinkertaisina tylsimyksinä.

Jalon taiston tiimellyksessä siviiliuhreiltakaan ei voida tyystin välttyä. Sellaisia ovat kaikki muut eläkejohtajat ja erityisesti Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén (sd.)

Eläkejohtajien palkat ja muut edut tulivat yksin tein läpivalaistuiksi kansan kadehdittaviksi. Hätäiset johtopäätökset luontaiseduistaan tehneeltä Hellsténiltä menivät Mersu ja Helsingin residenssi.

Tuskin hän kuitenkaan taivasalle jalkamieheksi jää.

Eräänlainen Keva-kampanjan siviiliuhri on myös Juha Sipilä, vielä poliittisesti turmeltumaton puoluejohtaja. Hän meni sinisilmäisyyttään lupaamaan, että poliittisten virkanimitysten aika on lopullisesti ohi eikä hän puolueineen sotke niihin näppejään.

Tuo lupaus syötetään hänelle vielä moneen kertaan pikkulusikalla. Jokaisen keskustavetoisen pikkukunnan virkanimitys seulotaan nyt juurta jaksain.

Suuri projektikin on kesken, jahti jatkuu, Sipilää ei ole vielä pysäytetty.