Uutiset

Pystyyn nostettu kylä

Yhteisölliseen kerrostaloon muuttaa serkuksia, isovanhempia ja kaveruksia. Hämeenlinnassakin olisi valmis paikka tällaiselle talolle.

Helsinkiläisellä Salla Korpelalla oli ystäviensä kanssa yhteinen haave. Kun kaverukset olisivat vanhoja, he asuisivat samassa kerrostalossa.

– Mutta kun erosin lasteni isästä, tilalle tulivat uudet visiot. Miksi meidän pitäisi odottaa vanhuuteen?

Paitsi haaveilija, kolmen lapsen äiti on tahtonainen.
Hän ja ystävät perustivat Koti kaupungissa -yhdistyksen ja alkoivat suunnitella yhteisöllistä, 61 asunnon kerrostaloa Helsingin Jätkäsaareen.

Taloa, jossa yksityisyydestä pitävät huolen omat asunnot ja hyvät äänieristeet, koska tuttujen perheriitoja on noloa kuunnella. Mutta jossa saa myös nauttia toisten seurasta.

Yhteinen illallinen kolmasti viikossa

Talon ylimpään kerrokseen tulevat yhteiset, laadukkaat saunatilat, takkahuone ja viherhuone, josta näkyy merelle.
Ensimmäiseen kerrokseen taas tehdään ruokasali, joka taipuu myös juhlapaikaksi.

Salin viereisessä laitoskeittiössä on tarkoitus kokata kolmena iltana viikossa yhteispäivällinen lasten lukukausien aikaan.

– Sillä, että kokkausvuoro osuu kohdalle ehkä viisitoista kertaa vuodessa, saa tulla syömään sata kertaa valmiiseen pöytään, Korpela laskee.

Tai olla tulematta.

Ruokailu ei ole pakollista. Ja yhtä hyvin annoksensa vois syödä oman pöydän ääressä, jos huono hiuspäivä yllättää.

– Talossa on sama intimiteetin aste kuin kylässä. Saa tehdä, mitä haluaa, mutta yhteisiäkin asioita on.

Tulevaisuuden asumismuoto?
Malta-talon rakentamisen on tarkoitus alkaa ensi talvena, jos raha-asiat saadaan kuntoon.

Niin kutsuttu ryhmärakennuttaminen on saanut rakennusteollisuuden takajaloilleen, ja pankit varovaisiksi.

– Rakennusteollisuus on hermostunut näihin hankkeisiin. Se pelkää bisneksensä puolesta.

Syytä onkin, sillä ryhmärakennuttaminen tulee Korpelan mukaan halvemmaksi kuin rakennusteollisuuden ”bulkkitasoinen, ylihinnoiteltu tuote”. Jääväthän rakennuttajan voitto ja markkinointikulut hinnasta pois.

Ryhmärakennuttaminen onkin Korpelan mukaan tulevaisuutta. Sitä tukee myös Kataisen hallitus.

Ryhmärakennuttamisen suosio on kasvanut Ruotsin ja Tanskan lisäksi myös muun muassa Hollannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa ja Ranskassa.

Helpompi huolehtia äidistä
Salla Korpelalle tärkeintä Malta-talossa on seura, etenkin äiti ja ystävät.

– Äitikin ikääntyy, ja kuinka paljon helpompaa onkaan huolehtia hänestä näin.

Sisarusten ja serkusten asuminen saman katon alla on Maltassa tavallista.

Silti talossa on tarkoitus viettää aikaa ja myös auttaa muitakin kuin sukulaisia. Käydä muun muassa kaupassa vanhuksille.

– Tunnemme nyt jo toisemme niin hyvin, että uskallamme pyytää apua, mutta myös kieltäytyä pyynnöstä, jos emme ehdi.

Hämeenlinnassa odottaa tontti ryhmärakennuttajia
Hämeenlinnan Poltinaholla on tontti, jolle voisi nousta yhteisöllinen asuinalue.

Mikäli siis joku olisi kiinnostunut konsulttivetoisesta ryhmärakennuttamisesta.

Tontille mahtuisi 15-20 perhettä kytkettyihin omakotitaloihin. Muuttaja saisi valita esimerkiksi asuntonsa tilaratkaisut, lämmitysmuodon ja ulkomateriaalin.

– Yhtäkään sitoutunutta osakasta ei tällä hetkellä ole, ihmettelee hankkeen rakennuttajakonsultti Pasi Hjerppe ISS Proko oy:sta.

Hjerppen mukaan hämeenlinnalaiset eivät välttämättä tiedä tontista ja uudentyyppisestä asumismuodosta.

Heitä saattaa myös oudoksuttaa mukana oleva konsultti, joka toimii Hjerppen mukaan lähinnä työrukkasena, mutta joka ei päätä mistään asioista asukkaan puolesta.

Lue lisää yhteisöasumisesta Hämeen Sanomien Sunnuntai-sivuilta!