Uutiset

Raaseporissa oli mahdotonta havaita junaa

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Suomi on täynnä yhtä vaarallisia tasoristeyksiä.
Viime lokakuun lopussa Raaseporissa tapahtuneesta onnettomuudesta kuoli kolme varussotilasta ja yksi junan matkustaja, kun Puolustusvoimien maastokuorma-auto ja VR:n kiskobussi törmäsivät.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi pitää Suomen tasoristeyksien turvallisuustilannetta Pohjoismaiden kehnoimpana.

– Suomessa on yli 800 tasoristeystä, joissa kulma on yli 90 astetta, eli juna tulee takaviistosta, kuten Raaseporin onnettomuudessa, Nurmi kertoi torstaina Raaseporin onnettomuuteen liittyneessä tiedotustilaisuudessa.

Viime lokakuun lopussa Raaseporissa kuoli kolme varussotilasta ja yksi junan matkustaja, kun Puolustusvoimien maastokuorma-auto ja VR:n kiskobussi törmäsivät. Lisäksi turmassa loukkaantui viisi varussotilasta, kolme vakavasti ja kaksi lievästi.

Onnettomuustutkintakeskus julkisti torstaina turvallisuustutkintansa tapahtumasta.

Tutkintaraportin mukaan maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestynyttä junaa. Keskus painottaa, että tasoristeyksien turvallisuuden parantamiseen on löydyttävä tahtoa ja resursseja.

– Suomessa on edelleen lukuisia vastaavanlaisia vaarallisia tasoristeyksiä, joiden turvallisuus on jäänyt parantamatta tai ne ovat jääneet poistamatta, keskuksen tiedotteessa todetaan.

Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistinen ei allekirjoita Onnettomuustutkintakeskuksen näkemystä, että Suomen tasoristeykset olisivat Pohjoismaiden turvattomimpia. Hän kaipaa perusteluita väitteelle.

– Toki esimerkiksi Ruotsi käyttää 10 vuoden aikana noin sadan miljoonan euron edestä rahaa tasoristeysinfraan, kun Suomessa tähän samaan on suunnitteilla noin 10 miljoonaa euroa. Summalle on lisäksi paljon jakajia, kun esimerkiksi teiden ja ratojen kunnossapitoon, junaratojen parannuksiin sekä vesiväyliin tarvitaan rahaa, Koistinen kertoo.

Liikennevirastolla on parannusohjelma tasoristeyksille. Vuosien 2018–2022 aikana tarkoituksena on parantaa 65 tasoristeyksen turvallisuutta. Hintalappu tälle on noin 28 miljoonaa euroa.

Osa tasoristeyksistä suljetaan. Lisäksi selvityksessä on satelliittinavigoinnin hyödyntäminen ja STOP-merkkien lisääminen tasoristeyksiin.

– Lahti–Heinola -välille asennetaan uusia kustannustehokkaita, aurinkoenergialla toimivia laitteita.

Koistinen ehdottaa tasoristeyksille korvamerkittyjä rahoja ja rahoituksen jatkuvuutta suunnitelmallisuuden takaamiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus kehotti myös Puolustusvoimia parantamaan käytäntöjään.

– Kun isänmaa kutsuu nuoriaan palvelukseen, nuorten on myös kotiuduttava terveinä, keskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi totesi.

Raaseporin onnettomuudessa maastokuorma-autossa lavalla olleilla ei ollut turvavöitä kiinnitettynä. Tutkinta kehottaakin Puolustusvoimia kiinnittämään huomiota turvavöiden helppokäyttöisyyteen, käyttökoulutukseen ja käytön valvontaan.

Lisäksi turvallisuustutkinta kehottaa Puolustusvoimia parantamaan harjoitusten riskien arviointia, sillä Raaseporin tasoristeystä ei tunnistettu riskinä.

Puolustusvoimat kertoo pureutuneensa jo onnettomuustutkinnan esiin nostamiin epäkohtiin oma-aloitteisesti.

Pääesikunnan koulutusosaston palvelusturvallisuusupseerin, majuri Panu Kekonin mukaan Puolustusvoimat teki alkuvuodesta koulutusvideon turvavyön käytöstä ja valvonnasta. Joukkoja on lisäksi muistutettu ohjeilla ja määräyksillä koulutuksen tehostamisesta ja vöiden käytön valvonnasta.

– Tämä on iso organisaatio ja pitää varmistaa, että asia tehdään kaikkialla samalla tavalla, Kekoni toteaa.

Puolustusvoimat aikoo pohtia turvavöiden käytön mahdollistamista myös täydessä taisteluvarustuksessa. Myös harjoitusten yksityiskohtaisempaan riskiarviointiin on tarkoitus kiinnittää huomiota Puolustusvoimissa.

Raaseporin…junaturma

Onnettomuus tapahtui Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä 26.10.2017 noin kello 8 aamulla.

Maastokuorma-autossa oli kahdeksan varussotilasta: kolme ohjaamossa ja viisi lavalla. Kiskobussissa oli kuljettajan lisäksi 15 matkustajaa.

Kuorma-auton ohjaamossa ei huomattu lähestyvää junaa eikä kuultu sen varoitusääntä. Autoradio ei ollut päällä, eivätkä lasit olleet huurteessa. Lumisateella ei ollut vaikutusta onnettomuuteen.

Kiskobussin kuljettaja tulkitsi ensin auton pysähtyvän, koska se lähestyi risteystä pienellä nopeudella. Junan vauhti ei ehtinyt hidastua merkittävästi hätäjarrutuksessa.

Maastokuorma-auto paiskautui törmäyksen voimasta raiteen toiselle puolelle 54 metrin päähän. Ohjaamossa ja lavalla matkustaneet varussotilaat sinkoutuivat ajoneuvon ulkopuolelle.

Lähde: Onnettomuustutkintakeskus

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi