Uutiset

Rahaa takavarikossa 3,5 miljoonaa euroa, mutta missä on epäilty? – Airiston Helmi -tutkinta näyttää, toimiiko viranomaisyhteistyö Venäjän kanssa isossa jutussa

Syksyn otsikoissa pyörineessä Airiston Helmi -rikostutkinnassa on ajauduttu varsin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Se tiedetään, että vangittuina on kaksi miestä, joista toinen on virolainen ja toinen venäläinen. Vangittuna olevaa Venäjän kansalaista epäillään muun muassa törkeästä veropetoksesta ja virolaista avunannosta siihen. Tutkinnassa on myös epäily rahanpesurikoksesta.

Kyseessä on normaali esitutkintaan liittyvä tutkintavankeus, jolla turvataan se, etteivät epäillyt pääse haittamaan tutkintaa esimerkiksi hävittämällä todistusaineistoa tai sopimalla keskenään kuulustelukertomuksista.

Mielenkiintoinen on sen sijaan kolmatta epäiltyä koskeva tutkintavaihe. Poliisi on takavarikoinut Airiston Helmen taustahenkilönä pidetyltä venäläiseltä liikemieheltä noin 3,5 miljoonaa euroa, mutta ei ole tämän avustajan mukaan kuulustellut miestä. Miestä epäillään törkeästä rahanpesusta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta.

Syy kuulustelemattomuuteen lienee se, ettei miehen tarkka olinpaikka ole viranomaisten tiedossa. Poliisi on ollut asiasta vaitonainen.

– Asiassa käytetään toistaiseksi viranomaisreittejä, selvitetään olinpaikkaa ja muuta, totesi jutun tutkinnanjohtaja (LM 16.11.).

Epäilty kiistää syytteet ja vaatii takavarikon kumoamista. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa takavarikon osalta ratkaisunsa marraskuun lopussa.

Jos epäilty on kotimaassaan, hänen saamisensa kuultavaksi ja sen jälkeen mahdollisesti oikeuteen voi osoittautua hankalaksi, sillä Venäjällä ei ole tapana luovuttaa kansalaisiaan toiseen maahan. Venäläisviranomaisten into virka-avun antamiseen, kuten epäillyn kuulemiseen kotimaassaan, tapaa muutenkin vaihdella tutkittavana olevasta tapauksesta riippuen. Rutiinijutuissa, kuten tavanomaisessa huumetutkinnassa, yhteistyö voi vielä toimia. Hyvänä esimerkkinä sujuvasta yhteistyöstä mainitaan usein myös itärajan valvonta. Mutta jos kuvioon astuu valtiollisia intressejä, yhteispeli mutkistuu, vaikka maiden poliisijohdon yhteydenpito on tiivistä.

Siinä missä EU-maiden välisessä oikeusavussa kyse on ensisijaisesti toimeenpanoasiasta, Venäjä arvioi tilannetta tarpeen mukaan omasta näkökulmastaan. Venäjä on valmis ärhäkkäästi puolustamaan kansalaistensa etuja myös ulkomailla, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Suomessa tämä on nähty esimerkiksi lapsiin liittyvissä huostaanottokiistoissa, joissa yhtenä osapuolena on ollut Suomessa asuva venäläisvanhempi.

Suomessa syyskuun lopussa vieraillut pääministeri Dmitri Medvedev muotoili asian niin, että jos Airiston Helmen tapauksessa tutkintaa kohdistuu Venäjän kansalaisiin, Venäjä on valmis antamaan näille ”konsuliapua”. Medvedev lupasi myös, että Suomen viranomaisille annetaan virka-apua, jos nämä sitä pyytävät.

Suomen viranomaiset ovat tutkinnan alusta asti määrätietoisesti korostaneet, että kyse on normaalista talousrikostutkinnasta, vaikka aineiston analysoinnissa on mukana myös suojelupoliisi. Rikosepäilyn tavanomaisuuden korostaminen onkin järkevä ja oikeastaan ainoa vaihtoehto, jos itärajan takaa aiotaan saada jelppiä.

Juttua on muokattu 17.11. klo 20.10. Jutussa on korvattu sana asianajaja sanalla avustaja.