Uutiset

Rahallinen korvaus laiha lohtu ranta-asukkaille

Hattulalainen Riikka-Liisa Tolonen on asunut miehensä Mauno Tolosen kanssa Mainiemessä Vanajaveden rannassa pian 28 vuotta.

– Varsinkin tässä etelärannassa, johon virtaus tulee suoraan Hämeenlinnan suunnasta, on likaisuus havaittavissa. Sinilevä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja pahimmillaan sitä on ollut vihreänä maalina, Riikka-Liisa Tolonen viittoilee huurteisella rannalla.

Vesistön rehevöityminen näkyy myös siinä, että Tolosten ja heidän naapurinsa väliin jäävään matalaan lahteen on ilmestynyt vesiruttoa. Myös kaislikkoa on jouduttu niittämään.

– En voi sanoa, että vesi tässä meidän kohdalla haisisi. Kyllä me tässä on uitu, paitsi toissakesänä ei kyllä pystytty ottamaan käyttövettä edes rantasaunaan, Riikka-Liisa Tolonen kertoo.

Hän sanoo, että tavallisen ranta-asukkaan on vaikea arvioida vesistön tilan muutoksia, kun mittareina ei ole kuin omat silmät ja nenä. Sitäkin on vaikea eritellä, mitä osaa jätevedenpuhdistamo näyttelee vesistön rehevöitymisessä ja mitä muu hajakuormitus, kuten maatalous, saa aikaan.

Jätevesipuhdistamon uudessa lupahakemuksessa määriteltyjä korvauksia Tolonen pitää kuitenkin pieninä.

– Pieniltähän ne korvaukset tietenkin tuntuvat. Se tieto siinä kirjeessä eniten kiusasi, että haitta tulee olemaan jatkuvaa, Tolonen pohtii.

Likaaminen halvempaa kuin puhdistaminen

Hattulan vanhan kirkon liepeillä asuva Tarmo Lievonen sanoo, etteivät korvaukset häntä kiinnosta, vaan paljon mieluummin hän ottaisi puhtaan Vanajaveden.

– Se minua tässä kiusaa, että vettä ei puhdisteta ennalleen, vaan käsitellään. Korvaukset ovat sen verran pieniä, että ne kannattaa mieluummin maksaa, kuin satsata puhdistamon lisäinvestointeihin.

Hän onkin ärsyyntynyt tavasta, jolla Hämeenlinnan Seudun Vesi kertoo tuoreessa joka kotiin jaetussa asiakaslehdessään, miten ”puhdistettu vesi palautetaan luontoon sen tasapainoa häiritsemättä”.

– Mielestäni tuo on harhaanjohtavaa tietoa palveluista ja tuollainen kirjoittelu pitäisi lopettaa.

Häntä myös kiusaa periaate, jonka mukaan korvauksia maksetaan vain puhdistamon alapuolisen vesistön ranta-asukkaille.

– Mieluummin luovuttaisin nekin rahat puhdistamon laitteiden kehittämiseen. Sitä paitsi minulla ei mielestäni ole oikeutta mihinkään korvauksiin, koska en minä omista Vanajavettä. Se on jokaisen käyttäjän omaisuutta, kansallisomaisuutta. Eivätkö ne ylävirran puolella asuvat muka käy koskaan alavirran puolella, Lievonen kyselee.

Hän on asunut Vanajaveden rannassa 15 vuotta ja arvioi, ettei veden laatu ole tuona aikana ainakaan parantunut. Ravinteet aiheuttavat levän kasvua ja Lievosen mukaan vesi myös haisee pahalle.

Hattulan Mainiemessä asuva Riikka-Liisa Tolonen on pannut vuosien mittaan merkille Vanajaveden rehevöitymisen. Laituri on vedetty talveksi pois järvestä, mutta kesäisin siltä lähdetään uimaan.

Päivän lehti

31.3.2020