Uutiset

Rahaministeriö vertaa Suomen talouden tilaa jäähtyvään kiukaaseen – “Parit löylyt voi vielä heittää ennen kuin kiuas viilenee”

Valtiovarainministeriö antoi vaalilupauksia tehtaileville poliitikoille torstaina Suomen talouden raamit seuraavaksi vaalikaudeksi. Nousukauden jälkeen talouskasvu hidastuu selvästi. Tänä vuonna talous kasvaa 1,7 prosenttia ja lähivuosina pudotaan alle 1,5 prosentin kasvuvauhtiin.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander vertasi Suomen taloutta saunaan, jossa roihu kiukaalla on jo rauhoittumassa. Kuva: Mauri Ratilainen
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander vertasi Suomen taloutta saunaan, jossa roihu kiukaalla on jo rauhoittumassa. Kuva: Mauri Ratilainen

Valtiovarainministeriö nosti 0,2 prosenttia arviotaan Suomen talouskasvusta tälle vuodelle. Joulukuussa rahaministeriön arvio oli 1,5 prosentin talouskasvu vuodelle 2019.

– Ulkomaan kaupan veto on hiipumassa ja kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua. Aika monet tarkkailijat näkevät itse asiassa maailmantaloudessa taantuman merkkejä, valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sanoi.

Spolander korosti, että tänään julkistettu, aavistuksen parempi talousennuste ei muuta mitään siitä, mitä valtiovarainministeriö esitti virkamiespuheenvuorossaan helmikuussa. Tuolloin ministeriö esitti, että seuraavan hallituksen tulisi sopeuttaa julkista taloutta vähintään kahdella miljardilla eurolla. Se tarkoittaisi joko menoleikkauksia tai verojen kiristämistä.

– Nyt olisi tarpeen rakentaa puskureita talouden matalasuhdanteen ja ikävien yllätysten varalle niin kauan kuin talous kasvaa edes kohtuullista vauhtia.

Ensi vaalikaudelle on esitetty miljardiluokan lisäyksiä menoihin. Gallup-johdossa oleva sdp on esittänyt 1-3 miljardin euron haarukassa olevia menolisäyksiä.

– Tämä asetelma ei luo erityistä varaa nettomielessä lisätä menoja julkisessa taloudessa, Spolander totesi.

Hän muistutti, että nyt Suomen talous puskee eteenpäin korkeasuhdanteen jälkilämmöllä.

– Parit löylyt voi vielä heittää ennen kuin kiuas viilenee. Jonkun pitäisi hakea lisää puita ja miettiä voisiko kiuasta hieman säätää.

Ikääntyminen heikentää julkista taloutta

Julkinen talous on vaalikauden aluksi tasapainossa. Velkaantuminen saatiin katkaistua tällä hallituskaudella hyvän suhdannekehityksen ja hallituksen toimien ansiosta.

Talouskatsauksen mukaan Suomen julkinen talous vahvistuu vielä pari vuotta, mutta kun sopeutustoimet päättyvät ja suhdanne tasautuu, niin julkinen talous alkaa uudelleen heiketä.

Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen. Kun työikäisten määrä vähenee, niin menot kasvavat ja verotulot vähenevät.

Julkinen velka alkaa kasvaa uudelleen suhteessa bruttokansantuotteeseen 2020-luvun alussa.

Työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin

Kaikki eduskuntapuolueet ovat esittäneet tavoitteekseen työllisyysasteen noston 75 prosenttiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan työllisyysaste nousee ensi vaalikaudella parhaimmillaan 73,6 prosenttiin vuonna 2021.

– Tällä ikärakenteella ja tällä tuottavuuden kasvulla työllisyysaste olisi siis nousemassa edelleen, mutta se jää 1,5 prosenttia alle sen tavoitteen kuin on viljelty. Tämä talouskuva perustuu siihen, että ei tule mitään taantumaa.

Ministeriön talouskatsauksessa muistutetaan, että erityisesti Euroopan talousnäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus vaimentaa kasvunäkymiä ja myös Yhdysvaltojen vahvassa vireessä oleva talouskasvu hidastuu. Riskejä liittyy myös Kiinan talouskasvun hidastumiseen.

Yksityisten investointien kasvu on ennusteen mukaan vaimeaa. Erityisesti vähenee uusien asuntojen rakentaminen. Suomalaisella teollisuudella on edelleen suuria investointihankkeita vireillä. Erityisesti niitä on metsäteollisuudella Pohjois-Suomessa.

– Suurhankkeiden ajoitukseen liittyy merkittäviä riskejä. Jos hankkeita ei aloiteta ennustekauden aikana, investointikehitys jää hyvin heikoksi, finanssineuvos Jukka Railavo sanoi.