Uutiset

Rahaministeriön ennuste himmensi hallituspuolueiden iloa

Keskusta: Ensi hallituskaudella saatava lisää työtä 100 000 suomalaiselle.
Suomi ei tullut kuntoon. Eläkeläisiltä, koulutuksesta ja innovaatioista leikkaamalla se ei onnistunut, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) tykitti. Kuva: Kimmo Brandt/compic

– Maamme taloudessa menee hyvin. Lyhennämme valtion velkaa ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen, hehkuttaa hallituspuolue keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.

– On surkeaa, että hallitus jättää kaiken vastuun seuraavalle hallitukselle, täräyttää sdp:n Timo Harakka.

Nämä puheenparret kertovat, miten eduskunnassa alkanut ensi vuoden budjettikeskustelu etenee täysin vastakkaisilla puheenvuoroilla.

Hallitus iloitsee tällä kaudella syntyneistä uusista 110 000 uudesta työpaikasta sekä korotuksista, jotka kolahtavat ensi vuonna kaikkein pienimpiin eläkkeisiin ja köyhimpien lapsiperheiden päivärahoihin. Tosin maanantaina julkistettu valtiovarainministeriön tuore ennuste himmensi hallituspuolueiden iloa. Talouskasvu hidastuu ensi vuonna aiemmin odotettua enemmän.

Lisää töitä edelleen

Keskusta korostaa, että vihreää näyttävien numerojen takana arki on monelle suomalaiselle vielä selviytymistä päivästä toiseen.

– Työttömyyttä on edelleen. Pätkä- ja silpputyöläisillä, pienyrittäjillä viljelijöillä toimeentulo on vaakalaudalla. Ulosotossa on puoli miljoonaa ihmistä. Yli satatuhatta lasta elää köyhyydessä ja kymmeniä tuhansia nuoria on vaarassa syrjäytyä, Ala-Nissilä toteaa.

Hänen mukaansa lähivuosina tärkeintä on saada ja pitää kaikki mukana.

– Työllisyyden parantaminen edelleen on iso osa ratkaisua. Tavoitteemme on, että ensi vaalikaudella vähintään satatuhatta vielä ilman töitä olevaa työllistyy. Esimerkiksi osatyökykyisellä on oltava mahdollisuus saada jotain tekemistä.

On annettu lupa tehdä

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen mainitsi, että suhdanteet ovat olleet myönteiset, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan puolet työllisyyden kasvusta olisi jäänyt toteutumatta ilman hallituksen aktiivisia toimia.

– Suomalaisen työn kilpailukykyä on parannettu, yrittäjyyttä haittaavia normeja purettu ja työnteon kannustavuutta on parannettu. Omasta ahkeruudesta jää suurempi siivu itselle. On annettu lupa tehdä, Heinonen korosti.

Hän jatkoi, ettei kenenkään palkansaajan verotus ole kiristynyt.

– Ansiotuloverotusta on kevennetty 1,4 miljardilla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisiin. Pienten lasten perheitä on helpotettu keventämällä varhaiskasvatusmaksuja. Keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskivat tämän vuoden alusta yli 1200 eurolla.

Heinosen mukaan luvut puhuvat puolestaan, hallitus on onnistunut tavoitteissaan, eikä tämä ole mielipidekysymys. Hallitus on saavuttamassa asettamansa talouspoliittiset tavoitteet.

– Vaikka tänä vuonna velkaa päästään lyhentämään, on ensi vuoden budjetti alijäämäinen. Valtiovarainministeriön ennuste nostaa harmaita pilviä horisonttiin. Talouskasvu hidastuu ensi vuonna aiemmin odotettua enemmän. Ensi vuosikymmenen yhtälö on kestämätön, sillä alle prosentin talouskasvu ei riitä kattamaan väestön ikääntymisestä seuraavia menotarpeita, Heinonen totesi.

Kädessä muistokirja

Oppositiosta budjettiesitystä tykitti rajuimmin Harakka. Hän kysyi, miten hallitus on varautunut talouskasvun hidastumiseen.

– Ei mitenkään, hän vastasi.

Hän jatkoi, että seuraavina vuosikymmeninä työvoima supistuu ja hoivatarve kasvaa.

– Hallitus lupasi poistaa kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen, kahdeksan miljardia euroa jäi huonoksi perinnöksi.

Suomi ei tullut kuntoon. Eläkeläisiltä, koulutuksesta ja innovaatioista leikkaamalla se ei onnistunut.

Harakan mielestä nyt, kun talouskasvu on hiipumassa, on pakko tehdä uudistuksia.

– Hallitus ei kykene uudistuksiin. On hyvä, että parkkikiekkojen entistä vapaampi väritys päätettiin jo alkukaudesta, koska enää hallitus ei sitäkään pystyisi uudistamaan.

Keltainen budjettikirja kertoo menneisyydestä, se on väistyvän ja väsyneen hallituksen muistokirjoitus.

Sdp on esittänyt seuraavan hallituksen työlistalle viisi uudistusta ja viisi investointia. Niitä ovat muun muassa perhevapaauudistus, asteittain maksuton varhaiskasvatus, oppivelvollisuuden laajentaminen maksuttoman toiseen asteen avulla, sosiaaliturvan uudistaminen sekä verouudistus.

Keskiluokka kärsii

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kiinnitti huomiota keskiluokkaiseen, tavalliseen suomalaiseen palkansaajaan, jonka hyvinvointi on uhattuna.

– Hänen osakseen on jäämässä maksajan rooli ja jatkuvasti laskeva elintaso. Asumisen ja liikkumisen kustannuksia pitää alentaa.

Varjopaperit epärealistisia

Hallituspuolue siniset olivat sitä mieltä, ettei oppositiopuolueiden varjobudjeteista ollut budjetin kirittäjiksi.

– Liekö syynä kiire vai vaalien lähestyminen, mutta useammilla puolueilla menot olivat syystä tai toisesta, vahingossa tai tarkoitushakuisesti laskettu alakanttiin. Tämä on harmillista, sillä kunnollista vertailua on vaikea tehdä, mikäli menoarviot ovat epärealistisia, kansanedustaja Kimmo Kivelä pohti.

Jotain tehty oikein

Oppositiopuolue kristillisten kansanedustaja Peter Östmanilta herui kiitosta hallitukselle talouskasvusta.

– Jotain te olette tehneet oikein.

Östmanilla on pitkä lista lapsiperheiden ja eläkeläisten aseman parantamiseen. Lapsivähennys pitäisi palauttaa. Edelleen puolue haluaa tuhat uutta hoitajaa sekä vanhusvaltuutetun viran perustamista.

Vuoden 2019 budjetin loppusumma on 55,5 miljardia euroa. Se on noin 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden varsinainen talousarvio.