Uutiset

"Rahan sähköistyminen on hämärtänyt ymmärrystä omasta taloudesta" – velkakysely herätti mielenkiintoisia kysymyksiä

Takuusäätiössä nähdään, että ihmisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää omaa velkatilannettaan. Toisaalta Hypo huomauttaa reaalivelkojen nousseen tällä vuosikymmenellä vain viisi prosenttia.
Takuusäätiön Juha A. Pantzar kaipaa ihmisille lisää mahdollisuuksia nähdä oman taloutensa kokonaisuus. Nyt velkataakkaa ei aina ymmärretä kunnolla. Kuva: Heikki Westergård
Takuusäätiön Juha A. Pantzar kaipaa ihmisille lisää mahdollisuuksia nähdä oman taloutensa kokonaisuus. Nyt velkataakkaa ei aina ymmärretä kunnolla. Kuva: Heikki Westergård

Suomalaisilla ei näytä aina olevan oikeaa käsitystä omasta velkatilanteestaan, sillä mielikuvat ja tilastollinen todellisuus ovat ristiriidassa.

Lännen Median kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista katsoo, että heillä on liikaa velkaa.

– Tietysti olisi hienoa, jos tuo olisi tilanne myös oikeasti. Valitettavasti vain toiset luvut puhuvat toisenlaista totuutta, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Asiakastieto kertoi aiemmin tällä viikolla, että maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on kasvanut uuteen ennätykseen. Heitä oli syyskuun lopussa 385 700, mikä on neljä tuhatta enemmän kuin vuosi sitten.

Pantzar huomauttaa, että ulosotossa ihmisiä on vuositasolla yli puoli miljoonaa.

Taloyhtiölainoja ei ymmärretä aina omaksi velaksi

Mistä ristiriita sitten johtuu?

– Jotkut ihmiset eivät nykyään ihan tarkkaan tunne omaa tilannettaan tai osaa erottaa, mikä on velkaa ja mikä ei, Pantzar miettii.

Takuusäätiö on omissa kyselytutkimuksissaan havainnut, että ihmiset ilmoittivat velakseen vain aktiivisesti pankista otetun, ison lainan. Muut velat käsitettiin virheellisesti joksikin muuksi, kuten osamaksuksi, luotoksi, maksuajan siirtämiseksi ja niin edelleen.

– Myöskään taloyhtiölainoja ei aina ymmärretä tai nähdä omalla vastuulla olevaksi velaksi.

Toiveikkuutta ja hetkessä elämistä

Yhdeksi vinoutuman syyksi Pantzar epäilee ”tässä ja nyt” -elämää.

– Jos velanhoitomenoista ja laskuista selviää nyt ja tässä, niin velkaa ei tunnu olevan liikaa.

Samaan aikaan Lännen Median kysely vihjaa Pantzarin mukaan siihen että monilla voi olla turhan optimistinen käsitys tilanteestaan. Talous voi olla viritetty niin tiukille, ettei se kestä häiriötekijöitä.

– Suomalaiset haluavat olla toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen. Eri asia sitten, käykö elämässä aina niin kuin haluaisi ja miten paljon kannattaa varautua siihen, jos ei käy.

Asuntovelallisilla keskimäärin 100 000 euron velat

Asumisluottoihin keskittyneessä Hypo-konsernissa kyselyn tuloksia ja taustalla vaikuttavia tilastoja tulkitaan tai ainakin painotetaan hieman toisin.

Pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että melkein joka toisella kotitaloudella ei kyselyn mukaan ole velkaa lainkaan.

Asuntovelallisella kotitaloudella puolestaan on Hypon mukaan velkaa keskimäärin 100 000 euroa.

– Reaaliset velat ovat nousseet tällä vuosikymmenellä vain viisi prosenttia, ja nousunäkymät ovat maltilliset, hän toteaa.

Maksuhäiriömerkintöjen jatkuvaa kasvua hän selittää pikavippien yleistymisellä.

– 10 000 euron vakuudettomasta pikavipistä tulee herkemmin maksuhäiriöitä kuin selvästi suuremmista asuntolainoista.

Tieto omasta datasta esille

Pantzar nostaa esille myös kysymyksen rahojen sähköistymisestä, mikä on hänen mukaansa hämärtänyt ymmärrystä oman talouden kokonaisuudesta ja siksi myös sen liikkumavarasta.

– Koneäly kyllä kertoo kohdennettujen mainosten kautta sopivassa kohdassa, milloin ”olet loman tarpeessa” tai sinulle sopiva vaate on tarjouksessa, hän heittää.

– Mutta aika vähän se tuo eteen kokonaistietoa siitä, että taloutesi rajat alkavat olla vastassa tai että nyt alkaa mennä liikaa luottojen puolelle.

Toimitusjohtajan mielestä ihmisten omaa taloutta ja talousratkaisuja koskevaa tietoa tulisikin saada nykyistä paremmin ja selkeämmin nähtäville heille itselleen.

Velkaantumiskysely

Lännen Media teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa tiedusteltiin vastaajien käsitystä oman kotitaloutensa velkaantumisasteesta.

Kaksi vastaajaa sadasta katsoi, että velkaa on aivan liian paljon.

Kuuden prosentin mielestä heillä on velkaa vain hieman liian paljon.

39 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kokonaan velattomia.

Vastaajia oli runsas tuhat, ja tulokset painotettiin väestötilastoja vataavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Virhemarginaali oli noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.