Uutiset

Rahapelit ovat sampoja, joita on hankala hallita

Suomeen syntyy vuodenvaihteessa uusi rahapelijättiläinen, kun Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys RAY ja Fintoto yhdistyvät. Demokraattisesti uuden yhtiön nimeksi tulee yllättäen Veikkaus.

Vuoden 2015 perusteella uusi yhtiö tulee pyörittämään yli kolmen miljardin euron liikevaihtoa. Voittoa ja arpajaisveroa tilitettiin valtion kassaan, eri ministeriöille ja hevosalan kehittämiseen yhteensä yli 1,17 miljardia euroa.

Se on aika paljon rahaa varsinkin, kun ottaa huomioon, että tuotot tulevat uhkapelaamisesta. Rahapelibisnekseen on valtiolla monopoli, jota vielä kansalaisista suurin osa tukee. Tiedejulkaisu Yhteiskuntapolitiikkaan kirjoittaneet tutkijat avaavat bisnestä kuitenkin uudella tavalla.

Suomessa rahapelaaminen on muuttunut niin, että yhä useammat pelaavat mutta pienemmillä kertapanoksilla. Muutaman euron työntäminen pokerikoneeseen on useimmille viatonta hupia, mutta sitten luvut menevät hankaliksi.

Tutkimusten mukaan nimittäin pieni osa rahapelejä pelaavista vastaa suuresta osasta rahapelituotoista. Viitteitä tästä on löytynyt muun muassa verkkorahapelaamisesta ja raveista.

Esimerkiksi ravivedonlyönnissä eniten panoksia lyönyt viisi prosenttia vastaa euromääräisesti 55 prosentista kaikista jätetyistä panoksista.

Valtaosa rahasta tulee siis pieneltä pelaajajoukolta. Muuten, 3,3 prosentilla suomalaisista on tutkimusten mukaan rahapeliongelma. Jonkin verran ongelmanhoitoa rahoitetaan, Veikkaus yli miljoonalla. Tuskin lypsävää lehmää kannattaa kuitenkaan täysin tappaa.

Rahapelibisnes on vaikutustensa vuoksi hankala, mikä perusteleekin sitä, että valtiolla on alalle monopoli. Tuototkin menevät yhteiseen hyvään, eikös näin? No, tavallaan.

Arpajaisveron tuotot menevät valtion kassaan, ja ne jaetaan poliittisin perustein kuten muutkin valtion varat. Vero on 12 prosenttia pelituotosta.

Loput varat menevät yhtiöstä riippuen eri kohteisiin, ja rahapeliyhtiöillä on toistaiseksi ollut sananvaltaa tuoton jakokohteista. Turun yliopiston professorit Matti Virén ja Kaisa Kotakorpi sekä tutkija Timo Roukka ehdottavat, että voitonjako pitäisi uudistaa.

Heidän mukaansa tuottoja pitäisi kokonaan käsitellä kuin veroja. Nykyinen rahanjako voi jopa toimia tulonsiirtona vähävaraisilta hyvätuloisille.

Peruste on se, että rahapeleillä rahoitetaan esimerkiksi kulttuurituotantoa. Kulttuuri ja urheilu ovat usein hyvin toimeentulevien viihdettä, jolloin he saavat tuista välillistä hyötyä.

Rahapelejä pelaavista on yli 60 prosenttia sellaisia, joiden kuukausitulot ovat alle pari tonnia kuussa, tutkijat toteavat. Reilua tulonjakoa auttaisi, jos tuotot menisivät kokonaisuudessaan valtion kokonaistulokertymään.

Kyynikko sanoo, että sekään tuskin auttaa.

Menot