Uutiset Helsinki

Rahoitus, huippuvirat ja tietenkin brexit – näin Suomi puheenjohtajana voi tai ei voi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen

Suomi voi taitavalla toiminnalla edistää itselleen tärkeitä asioita puolen vuoden työrupeaman aikana. Esimerkiksi suomalaistutkijat nostavat Viron toiminnan kaksi vuotta aiemmin.
Suomi perii EU-puheenjohtajuuden Romanialta. Virallisia EU-huippukokouksia ei Suomessa olla näillä näkymin järjestämässä. Sibiun kaupungissa Romaniassa valmistauduttiin valtionpäämiesten epäviralliseen tapaamiseen toukokuussa. Kuva: ROBERT GHEMENT
Suomi perii EU-puheenjohtajuuden Romanialta. Virallisia EU-huippukokouksia ei Suomessa olla näillä näkymin järjestämässä. Sibiun kaupungissa Romaniassa valmistauduttiin valtionpäämiesten epäviralliseen tapaamiseen toukokuussa. Kuva: ROBERT GHEMENT

Viikon päästä se alkaa.

Suomi ottaa vetovastuun Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa heinäkuun alussa.

Ministerineuvoston kokouksissa EU-maiden saman alan ministerit keskustelevat unionin lakiesityksistä, hyväksyvät lainsäädäntöä ja koordinoivat alansa politiikkaa.

Vuoden loppuun kestävä työrupeama on kiireinen. EU-maiden ministerit tapaavat Helsingissä epävirallisesti kuuteen otteeseen. Pienempiä kokouksia järjestetään lähes 100.

Puheenjohtajuus ei tarkoita sitä, että Suomi voi vetää kotiinpäin, muistuttavat suomalaiset Eurooppa-tutkijat. Puheenjohtajan tehtävänä on sovitella yhteen jäsenmaiden kantoja ja edistää siten unionin päätöksentekoa.

Tähän Suomella on sujuvat valmiudet, kertoo dosentti Hanna Ojanen.

– Suomella on erinomainen virkamieskunta, joka on asioista perillä ja pystyy tekemään paljon, hän sanoo.

Unionissa esillä kolme ongelmakohtaa

Puheenjohtajamaan painoarvo on vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Ennen se johti puhetta myös unionin huippukokouksissa. Nyt vastuu kuuluu pysyvälle puheenjohtajalle.

Epävirallista vaikutusvaltaa puheenjohtajamaalla on silti.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta kertoo, että kukin puheenjohtajamaa voi edistää itselleen tärkeää teemaa omalla huippukokouksella.

Esimerkiksi Viro järjesti kaudellaan syksyllä 2017 huippukokouksen kyberturvallisuudesta.

– Paljon puhutaan muutoin EU:n puolustuksesta, mutta puheenjohtajakausi oli Virolle hyvä keino nostaa esiin kyberturvallisuuteen liittyviä asioita, Miettinen sanoo.

Haasteita puheenjohtajuustyöhön tuovat suuret merkkipaalut, jotka osuvat Suomen kaudelle.

Unionissa puhuttavat muun muassa unionin tulevat budjetit, uuden komission nimitys sekä Britannian viivästynyt EU-ero. Ne saattavat tulla myös esille Suomen johtamassa EU:n neuvostossa.

– Näistä kaikista ei oikein tiedä, miten ne etenevät ja kuinka pitkiksi ne venyvät. Sen vuoksi Suomen puheenjohtajuuskausi on aikataulultaan vaativa, Hanna Ojanen sanoo.

Rahoitusneuvottelut suurin vaikuttamisen paikka

Kauaskantoisia vaikutuksia EU:lle tuo se, miten se pystyy sopimaan rahankäytöstään.

Unioni neuvottelee paraikaa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Keskustelujen pohjana on komission tekemä ehdotus, johon jäsenmaat ja alat ottavat nyt kantaa.

Kantoja sovitellaan yhteen pitkälti ministerineuvostossa.

– Rahoituskehysneuvottelut ovat suurin vaikuttamisen paikka puheenjohtajamaalle, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen.

Puheenjohtajan tehtävä on rakentaa siltoja ristiriitaisten toiveiden kesken. Mihin aloihin unionin tulisi panostaa ja kuinka paljon?

Rahoituskehystä sorvataan kasaan ministerineuvostossa ja sen alaisissa työryhmissä. Työryhmät kokoontuvat Suomessakin, vaikka viralliset kokoukset järjestetään suurimmaksi osaksi Brysselissä.

Komission valinta voi venähtää

Normaalisti Euroopan unionin neuvosto laatii EU-lainsäädäntöä yhdessä parlamentin ja komission kanssa.

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu erityiseen saumaan, sillä europarlamenttivaalien jälkeen unionissa ryhdytään muodostamaan uutta komissiota. Siksi ministerineuvostoon ei odoteta merkittäviä uusia lakiesityksiä.

– Nykyisen komission antamien esityksien käsittely tosin jatkuu, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Komission muodostamisessa puheenjohtajamaan rooli on hyvin pieni. Valinnan viivästyminen voi kuitenkin heijastua EU:n neuvoston työhön.

Komission valinnasta on ennakoitu aiempaa hankalaa, koska parlamentin perinteiset valtaryhmät EPP ja S&D menettivät enemmistönsä kevään vaaleissa.

– Konsensusta pitää hakea entistä laajemman joukon kesken. Se saattaa avata tilaa muusta taustasta tuleville ehdokkaille, Miettinen sanoo.

Brexit vaivaa yhä unionia

Britannian eroprosessi on pitkään kuluttanut unionia. Maan nykyinen eropäivä osuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle, viimeistään lokakuun lopulle.

– Brexitiä ei voi eristää yhdeksi erilliseksi kysymykseksi, vaan se tuntuu joka paikassa. Aina tulee uusia toimijoita ja henkilöitä, jotka heräävät siihen, miten tämä vaikuttaa heihin, Hanna Ojanen sanoo.

Brexit-skenaarioita on kolme, esittelee Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela: ero voi lykkääntyä, toteutua hyväksytyn sopimuksen kera tai ilman sitä.

Mahdollisen lykkäyksen myöntämisessä puheenjohtajamaalla ei ole merkittävää roolia. Päätös syntyy päämiesten kesken Eurooppa-neuvostossa.

Suomen johtama neuvosto saa töitä varsinkin, jos pääministeriä nyt vaihtava Britannia päättää lähteä unionista ilman sopimusta.

Silloin osapuolten pitää alkaa määrittämään lennosta tulevia suhteitaan eri aloilla. Seurauksena on väliaikaisjärjestelyjen suma, joista päätetään pitkälti ministerineuvostossa.

– Tässä puheenjohtajamaa ei tietenkään ole yksin, mutta neuvosto on yksi keskeinen paikka, jossa ongelmia ratkotaan ja päätöksiä tehdään, Jokela sanoo.

Kolmas kerta puheenjohtajana

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto osallistuu EU:n päätöksentekoon ja kehittämiseen.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää puolen vuoden välein jäsenmaiden kesken.

Puheenjohtajamaata kutsutaan Euroopan unionin puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajamaan ministeri johtaa lähtökohtaisesti puhetta neuvoston kokouksissa, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vastuuta vetää unionin näiden alojen korkea edustaja.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa kolmatta kertaa. Aiemmat kerrat olivat vuosina 1999 ja 2006.

Nykyiset puheenjohtajavastuut on jaettu vuoteen 2030 asti. Pesti ei suunnitelmien mukaan palaa Suomeen ennen sitä.

Puheenjohtajakauden valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2016. Töihin palkattiin 170 lisähenkilöä, muun muassa ministeriöihin. Järjestely- ja henkilökuluihin on Suomen budjetista varattu 70 miljoonaa euroa.