Uutiset

Rajaviivoista kärhämöinti jatkuu Suur-Hausjärvellä

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on kärjistänyt Riihimäen seudulla kovin tutut mielipiteet kuntaliitoksista. Muutaman vuoden ajan Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntajohtajat ja kärkipään luottamusmiehistö ovat hiljalleen luoneet kuvaa, että alueellinen yhteistyö toki etenee, vaikkei yhteisiä laitoksia tai palveluja synny asukkaiden katseltaviksi. Yhteistyötä on tehty lautakuntatapaamisissa, talousaluevaliokunnassa ja sulassa sovussa keskustellen.

Valtion uudet suunnitelmat paljastivat alastoman totuuden Riihimäen ja Hyvinkään yhteistyöstä. Vanha erimielisyys ei ole kadonnut minnekään. Hyvinkää on Uudellamaalla ja Riihimäki Kanta-Hämeessä. Asukkaat ovat uusmaalaisia tai hämäläisiä.

Hyvinkää on lähtenyt yhteistyön kehittäjäksi luomalla kuvan, että Riihimäen ja Hyvinkään suurkaupunki voi syntyä, kunhan kaupungit ovat samassa maakunnassa. Hyvinkää on esittänyt, että Riihimäki lähtee taas hakemaan sisäasiainministeriöltä siirtoa maakuntarajan yli Uudellemaalle.

Vaikka Riihimäki itsekin viime vuosituhannen lopulla haki siirrosta, tällä kertaa esitys sai kirpakan vastaanoton. Naapurikaupungin näkemystä taidetaan pitää sanelupolitiikkana.

Riihimäen seudun suurkaupungilla luulisi äkkipäätä olevan erinomaiset mahdollisuudet. Vielä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä niin Riihimäki kuin puolet Hyvinkäästäkin olivat vain osa isoa Hausjärven pitäjää. Jos eripuraa olisi, luulisi vain Lopen olevan haluton liittymään suurkaupunkiin.

Toisaalta ison pitäjän sisällä on ollut melkoisia kyläriitoja, joissa ei ole tyydytty kirjallisiin tai sanallisiin hutkimisiin. Tanssien jälkeen ovat nuoret miehet lähteneet naapurikylille karahkat tai väkivoimaisemmat aseet mukanaan kylätappeluihin. Eivätkä kaikki kuulemma vieläkään uskalla lähteä yksin väärälle kylälle tai kaupunkiin seikkailemaan, sillä iloinen ilta saattaa vieläkin päättyä sakinhivutukseen.

Kaupunkien välinen erimielisyys voi juontua juurensa perinnöstä, jonka isät siirtävät pojilleen. Naapuriviha pysyy tiukassa varsinkin, jos siihen vielä liittyy mausteeksi kateus toisen menestyksestä.

Politiikassa keskustellaan kuitenkin asioista eikä päästetä henkilökemioita väliin häiritsemään. Hyvinkäällä ja Riihimäellä nähdään tuleva kehitys eri tavoin. Siinä missä Hyvinkää tietää kehittyvänsä pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä, siinä Riihimäki epäilee maakuntien rajaseudun jäävän väkisinkin lapsipuolen asemaan. Hyvinkää uskoo Uudenmaan kehittämiseen. Riihimäki tietää saavansa äänensä kuuluviin Hämeen liitossa.

Entä asukas? Jos suurkaupunki tulee, jokainen asukas odottaa vähintään nykyisten lähipalvelujen säilyvän. Odottaa, mutta pelkää valtion nyt ajavan tosiasiassa maaseudun autioittamista.