Uutiset

Raju myrsky voi kaataa metsää jopa 20-30 miljoonaa kuutiometriä - metsien myrskytuhot saattavat kasvaa moninkertaisiksi ilmastonmuutoksen takia

Suomen metsissä on kasvamassa myrskyjen, lumen, kuivuuden, tulen, hyönteisten ja sienien aiheuttamien tuhojen riski, varoittaa Luonnonvarakeskus Luke. Syynä on ilmastonmuutos.

Luken tutkija Susanne Suvanto arvioi, että tuulituhojen odotetaan lisääntyvän muun muassa aiempaa leudompien talvien vuoksi. Lämmin ja kostea ilmasto on omiaan altistamaan metsiä myrskytuhoille. Myös puulajien välillä on eroja.

– Kuusi on tuulituhoriskin kannalta herkin laji, Suvanto kertoo.

Kuusi on myös arka hyönteistuhoille. Suomessa on perinteisesti suosittu kuusimetsiä. Havupuiden osuus Suomen metsistä on 90 prosenttia. Luken tutkijat varoittavat, että kuusikoiden lisääminen ei ole hyvää varautumista ilmastonmuutokseen.

Luken erikoistutkija Heli Viiri ennustaa, että lähitulevaisuudessa rajuilmat voivat kiihtyä siihen mittaan, että puuta kaatuu moninkertaisesti verrattuna tämän vuosikymmenen kovimpiin myrskyihin. Puulajiston yksipuolisuus lisää riskiä suurtuhoista.

– En pitäisi 20-30 miljoonan kuutiometrin tuulituhoja mahdottomina, Viiri sanoo.

Määrä on suuri, sillä viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta 73 miljoonaa kuutiometriä, josta metsäteollisuuden osuus oli 63 miljoonaa kuutiometriä. Tuulituhopuiden korjaamisessa on kiire, sillä kaatunutta metsää uhkaavat pian hyönteistuhot.

– Myrskytuhot lisäävät kirjanpainajien aiheuttamia tuhoja, koska ne saavat runsaasti ravintoa (kaatuneista puista), Viiri sanoo.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsätuhoihin myrskyjen voimistumisen lisäksi leutojen talvien kautta. Kovat pakkaset eivät tapa tuhohyönteisten munia niin kuin ennen on tapahtunut.



Kirjanpainajat suuri riesa



Kirjanpainajat ovat hyönteisiä, jotka ovat pahimpia uhkaajia Suomen metsien terveydelle. Kirjanpainaja on jo suuri riesa eteläisessä Suomessa, eritoten kaakossa. Jos kirjanpainajakanta lisääntyy epidemiaksi saakka, ne iskevät myös terveisiin pystypuihin.

Muita metsien tuhohyönteisiä ovat tähtikudospistiäinen, pulskamailapistiäinen ja havununna.

Tähtikudospistiäinen oli aiemmin harmiton laji, mutta se äityi jostakin syystä tuhohyönteiseksi runsaat kymmenen vuotta sitten. Pulskamailapistiäinen hävisi 1950-luvulla, mutta on nyt palannut. Havununna voi aiheuttaa tuhoja Lounais-Suomessa lähivuosikymmeninä.

Mäntyankeroisia on löytynyt hakkeesta ja pakkauksista, mutta maastossa niitä ei ole havaittu. Viirin mukaan mäntyankeroisen lisääntyminen olisi katastrofi Suomen mekaaniselle metsäteollisuudelle.

– Useat lajit ovat villiintyneet. Minusta se on heikko signaali ilmastonmuutoksesta, Viiri arvioi.



Ilmastonmuutos etenee tuplavauhtia



Luken mukaan metsätuhoriskit ovat pienempiä eri-ikäisissä metsissä verrattuna tasaikäisiin. Eri-ikäisissä metsissä harjoitetaan poimintahakkuita. Tasaikäisissä metsissä tehdään avohakkuita. Sekametsät pienentävät riskejä.

Professori Raisa Mäkipää kertoo, että ilmastonmuutos etenee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

– Niukkalajisen yhteisön lajikadolla on arvaamattomia seurauksia, hän varoittaa.



Hakkuumahdollisuudet kasvavat edelleen



Luken mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet Suomen metsissä kasvavat edelleen. Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosina 2015-2024 on runsaat 84 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vuotuinen puuston kasvu on 107 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta 72 miljoonaa kuutiometriä, josta metsäteollisuuden osuus oli 63 miljoonaa kuutiometriä.

Asiasanat