Uutiset

Rakas joulupukki, anna meille tontti

Maanantaiaamu. Kännykkä piippaa tekstiviestiä. Jo ennen kuin viesti lävähtää ruudulle, arvaan sen sisällön.

”Hämeenlinnan kaupungin jaossa olleet tontit on arvottu. Valitettavasti ette saaneet tonttia.”

Tästä on tullut jo viikonaloitusrutiini. Sama viesti on tullut puhelimeen useampana maanantaina peräkkäin.

Ja me olemme vasta alkusuoralla tontinmetsästyksessämme.

Kyse ei ole vain yhden perheen huonosta tuurista tonttiarpajaisissa. Kun yhtä suositulta alueelta vapautuvaa tonttia havittelee jopa 15 hakijaa, 14 saa pettyä. Samat naamat ravaavat mittaustoimiston ovella joka kerta, kun tontteja tulee jakoon.

Samanaikaisesti Harvoilanmäen messualueella odottaa viisi vapaata tonttia. Kiinnostuneita kuulemma riittää, mutta laatuvaatimukset täyttäviä hakemuksia ei vain tule.

Moni potentiaalinen tontinkärkkyjä taitaakin säikkyä asuntomessujen tiukkaa aikataulua, mahdollisesti korkeiksi nousevia kustannuksia ja satojentuhansien messuvieraiden jälkiä uudessa kodissaan.

Olen varma, että Kaskikaarteenkin tontit menevät kuumille kiville heti, kun messut on pidetty.

Hämeenlinnalla on tonttimaata yllin kyllin. Vuosittain kaupunki on jakanut noin sata tonttia, mutta juuri tällä hetkellä kysyntää vaikuttaisi olevan suuremmallekin määrälle.

Lähivuosina tontteja on tulossa ainakin Luolajasta, Siiristä, Sammosta ja Poltinaholta. Moni alue luovutetaan näillä näkymin asuntomessuvuonna 2007.

On enemmän kuin ymmärrettävää, että hyviä tontteja halutaan säästellä messukesään. Pitäähän kaupungilla olla tarjottavaa sille toivottavasti sankalle joukolle, joka messujen siivittäminä innostuu seudusta.

Messuja odotellessa moni perhe suuntaa kuitenkin katseensa lähikuntiin. Lieneekö sattumaa, että kaupungin muuttotilastoissa näkyi alkuvuodesta selvä notkahdus, kun Tervakosken Tammiranta alkoi valmistua.

Mikäli haluaa itsepäisesti asua Hämeenlinnassa, eikä sopivaa tonttia irtoa kaupungilta, niin ehkäpä sitten yksityiseltä. Ihan varmasti – jos on valmis maksamaan 80 000 euroa 1 300 neliön tontista Kankaantaustan pohjoispäädyssä tai 45 000 euroa radanvierustilkusta Hakalanniemessä.

Helsinkiin verrattuna hinnat ovat vielä kohtuullisia, mutta kokonaan toinen kysymys on, pitääkö aina verrata Helsinkiin. Hämeenlinna on sentään Hämeenlinna. Ja hyvä niin.

Meidän perhe ei ole vielä luovuttanut taistelua. Aviomies kirjoitti jo joulupukille. Minä puolestani uskon, että asioilla on taipumus järjestyä.

Vaikka arpaonni ei ole tähän mennessä suosinut, tontti osuu kyllä kohdalle, kun niin on tarkoitus käydä.

Luulisin.