Uutiset

Rakennemuutosta pyritään suitsimaan ennakoinnilla

Yt-uutisten arkipäiväistyminen on pannut hallituksen tiukentamaan perusteita äkillisen rakennemuutoksen alueille. Samalla se patistaa alueita ennakoimaan mahdollisia rakennemuutoksia ja varautumaan niihin täsmätoimin.

Uusista linjauksista on sopinut hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä.

– Kun tähän saakka suuriin rakennemuutoksiin on reagoitu jälkikäteen, nyt painotetaan ennakointia, rakennemuutosjohtaja Tapani Mattila työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Äkillisen rakennemuutoksen alueita on nimetty vuodesta 2007. Hallitus on tukenut niitä korvaavien työpaikkojen luomiseksi.

Alkuvaiheessa niitä olivat paikkakunnat, joissa metsäteollisuus lakkautti toimintaansa. Sittemmin yhä useampi ala on murroksessa. Satoja ihmisiä koskevat yt-neuvottelut ovat yleistyneet, pienemmistä puhumattakaan.

Onko voimassa ollut tapa hoitaa äkillisiä rakennemuutoksia epäonnistunut? Mattila vastaa, että ei. Hänen mukaansa kyse on näkökulman muutoksesta: ote muuttuu säilyttävästä uudistavaan.

– Tuetaan yrityksiä uusiutumisessa, kasvussa, kansainvälistymisessä ja tuotekehityksessä. Aidot työpaikat ovat turvallisempia kuin tekohengitetyt ja tukien varaan rakennetut.

Alueiden laadittava valmiussuunnitelmat

Vaihtoehtoisten kehityssuuntien ennakoinnin lisäksi alueiden on laadittava valmiussuunnitelmat, johon kootaan ”ajankohtaiset elinkeinopolitiikan täsmätoimet”. Se on tärkeää etenkin, jos alueella on yksi iso toimija.

Ministeriön edustajat käynnistävät vuoden alussa maakuntakierroksen, jossa asiaa hiotaan ely-keskusten, te-toimistojen, maakunnallisten liittojen ja kehittämisyhtiöiden kanssa.

Ministeriö toivoo ennakoinnin vähentävän hakemuksia äkillisen rakennemuutoksen alueiksi.

Mattila myöntää, ettei rakennemuutokseen varautuminen ole helppoa voimakkaiden suhdanteiden takia. Hyvälläkään ennakoinnilla ei voida vastata kaikkiin tilanteisiin.

Samoilla linjoilla on Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola.

Hänestä muutosten ennakointi on varsin vaikeaa, erityisesti globaalien yritysten kohdalla.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju pitää ennakoinnin lisäämistä sinänsä erinomaisena asiana.

Elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen Suomen Yrittäjistä niin ikään kannattaa uutta suuntaa.

Hän muistuttaa, että valtuustoissa on paljon yrittäjiä, jotka voivat edistää elinkeinopolitiikkaa varhain.

Kansallinen mittakaava uusi tukiperuste

Yksi uusi tukiperuste on rakennemuutoksen kansallinen mittakaava. Se ei tarkoita 10–20:ta työpaikkaa.

– Jokainen työpaikka on arvokas, mutta valtiolla ei riitä resursseja tukemaan kaikkia. Täytyy keskittyä vain isompiin, Mattila sanoo.

Tukien saamiseksi työpaikkamenetysten on oltava satoja ja vaikutusten heijastuttava laajalle. Elinkeinoelämän on uudistuttava ja investoitava.

– Valtiolla ei ole kassakaapissa työpaikkoja, joita se voisi tuoda. Työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, Mattila sanoo.

2007–2013 äkillisen rakennemuutoksen alueita oli 28 ja niissä irtisanottuja noin 16 000. Salon seutu on kuulunut joukkoon vuodesta 2009.

Pirvolan mukaan korotetut yritystuet ovat rohkaisseet uudistuksiin. Suurin osa yrityksiä on varsin pieniä, joten osaa niistä on jopa kovisteltu yhteistyöhön.

Oulun seudulla äkillisen rakennemuutoksen alueen aseman tuomat tulokset ovat Harjun mukaan jo ylittäneet tavoitteet. (LM-HäSa)

Asiasanat