Uutiset

Rakennusliitto hylkäsi puoluepolitiikan

Tiukasti vasemmistoliiton ja sitä ennen SKDL:n talutusnuorassa olleessa Rakennusliitossa on luovuttu puoluetunnuksista. Liittokokous valitsi äskettäin puheenjohtajiksi uudelleen Matti Harjuniemen ja Kyösti Suokkaan, mutta tällä kertaa miesten sukunimien perään ei liitetä mainintaa puolueesta.

Puheenjohtajat ovat tunnettuja vasemmistoliiton miehiä. Sosiaalidemokraatit saivat toki edustansa liiton johtopaikoille. Liittosihteerinä jatkaa janakkalalainen Rauno Kurki.

Suomalainen palkansaajaliike on läpeensä politisoitunut. SAK:n jäsenliitoissa valtaa pitävät pääsääntöisesti sosiaalidemokraatit. Ennen vankka vasemmiston linnake, Suomen elintarviketyöläisten liitto lipsahti muutama vuosi sitten sitoutumattoman puheenjohtajan käsiin.

Merkittävissä toimihenkilöliitoissa johtopaikoilla on demarien ohella kokoomuslaisia ja onpa joukossa yksi keskustalainenkin, Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki.

Rakennusliiton epäpolitisoituminen ei toistaiseksi ole saanut muissa liitoissa sanottavaa vastakaikua. Rakentajat korostavat ratkaisullaan keskittyvänsä jäsenistönsä edunvalvontaan, ei keskinäiseen puoluepoliittiseen nujakointiin. Liiton jäsenten etuja ajetaan yhdessä, ei ahtaissa kuppikunnissa.

Ensi kuulemalta ajatus vaikuttaa raikkaalta, uuden suunnan ja toimintakulttuurin omaksumiselta. Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. Vasemmistoliiton kannatuksen epäillään laskeneen liiton jäsenistön keskuudessa niin alas, ettei sen edustajilla ylimpään johtoon olisi ollut mitään asiaa. Vasemmistoliitto ei yksinkertaisesti uskaltanut mittauttaa todellista kannatustaan.

Palkansaajien suosiosta kilpailee myös perussuomalaiset, jonka painoarvo ay-liikkeessä on tähän asti ollut täysin olematon. On kuitenkin viime eduskuntavaalien jälkeen selvää, että Timo Soini houkutti myös työväenpuolueiden perinteisiä äänestäjiä.

Palkansaajajärjestöjen poliittisella kahtiajaolla on historialliset syyt. Sotien jälkeen SKDL:n noustua mahtitekijäksi oli luonnollista, että se raivasi sijansa myös ay-liikkeeseen. Sosiaalidemokraatitkin olivat aikoinaan kahdessa leirissä, jolloin ammattiyhdistysliikkeessä vaikutti kolme työväenpuoluetta.

Poliittisesti sitoutuneilla ay-johtajilla uskottiin ja uskotaan edelleen olevan suorat yhteydet eduskunnan ja hallituksen vasemmistopuolueiden jäseniin. Näin varmasti onkin, mutta merkittävän etujärjestön ääni kuuluu ilman poliittista kuorrutustakin.

Rakennusliiton linjamuutos kuvaa sangen hyvin suomalaisen yhteiskunnan muutosta. Puolueet laidasta laitaan ovat menettäneet jäsenistöään, jäsenkortilla ei ole enää samaa painoarvoa kuin muutama vuosikymmen sitten.

Ammattiliittojen ja -osastojen ote työntekijöihin on herpaantunut. Ennen liittoon oli koko lailla pakko kuulua, mutta ei enää. Moni työntekijä katsoo pelkän yksityisen työttömyyskassan palvelut riittäviksi. Sellaista ei aina hyvällä katsota, mutta järjestäytyminen on vapaaehtoista.

Päivän lehti

28.1.2020