Uutiset

Rangaistus ei rauhoita rattijuoppoa

Alkoholi on edelleen suurin yksittäinen syy kuolonkolareihin Suomessa. Asiasta kertova uutinen paukahti julkisuuteen sopivaan aikaan. Vain muutamaa päivää ennen kuin maassamme alkaa kolmevuotinen alkolukkokokeilu.

Viime vuonna Suomessa jäi kiinni lähes 27 000 rattijuoppoa. Se taas on vain osa kaikista humalassa ajavista. Joidenkin arvioiden mukaan teillämme kulkee kaikkiaan yli viisi miljoonaa rattijuoppoa vuosittain.

Stakesin Pakka-hankkeen alkoholipolitiikkaa koskevassa kyselyssä riski jäädä rattijuoppoudesta kiinni arvioitiin melko pieneksi.

Tämän pitäisi soittaa hälytyskelloja poliisivoimien päässä. Tehovalvontoja järjestetään nykyisinkin, mutta jokapäiväisessä valvonnassa voisi olla lisäämisen varaa.

Jokainen autolla liikkuva voi itse miettiä, monestiko on päätynyt puhallutettavaksi. Kerrat voi useimmissa tapauksissa laskea yhden tai kahden käden sormilla.

Tämä on omiaan houkuttelemaan ihmisiä tarttumaan auton rattiin, vaikka tietääkin, ettei ihan vesiselvä ole.

Kun ilta on pitkällä, koti kaukana ja autonavaimet houkuttelevasti taskussa, voi humalaiseen mieleen pälkähtää, että saman tienhän tästä ajaa surauttaa määränpäähänsä itsekin.

Poliisin resurssit tunnetusti ovat rajalliset. Alkolukko voisikin olla tilanteeseen omiaan. Se hoitaisi lainvalvojien tehtäviä ilman ylityökorvauksia ja vuosilomia.

Alkolukko kieltämättä kuulostaa käyttökelpoiselta idealta. Ajokieltoon tuomittu voisi jatkaa autolla liikkumista, jos suostuu ottamaan laitteen käyttöönsä. Kokeilu ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton.

Vapaaehtoisten löytyminen on kyseenalaista. Alkolukkoon puhaltelusta aiheutuva sosiaalinen häpeä voi saada kärynneet empimään mukaan lähtemistä.

Eikä kokeilu suinkaan ole osallistujalle ilmainen. Vuoden aikana alkolukosta aiheutuu noin 2 000 euron kulut. Summa vastaa lähes keskivertosuomalaisen kuukausipalkkaa.

Ja tuskin koskaan keksitäänkään sellaista turvalaitetta, jonka kiertämiseen ei jonkin ajan päästä löydettäisi konstia. Lainrikkojan mielikuvitus on rajaton.

Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että alkolukosta luopumisen jälkeen rattiin tartutaan kännissä yhtä hanakasti kuin ennenkin.

Rangaistusten tiukentaminen ei useimpiin rattijuoppoihin auta. Uudet, entistä pidemmät ajokiellot tulivat voimaan maaliskuun alusta, ja jopa rattijuopon auto voidaan tuomita valtiolle.

Kännikala tuskin suo rattiin hypätessään ajatustakaan sille, että seuraavana päivänä voi krapulan lisäksi olla edessä ajokielto tai autottomuus.

Yli 60 prosenttia rattijuopoista on alkoholin suurkuluttajia. Heihin ei valistuskaan varmasti tehoa. Mutta voivatko muutkin olla niin kovapäisiä, etteivät usko vuodesta toiseen toistuvaa kampanjointia ”jos otat, ota kuski”?

Oppiiko rattijuoppo vasta sitten, kun joutuu onnettomuuteen? Vai oppiiko sittenkään?

teresa.kauppila@hameensanomat.fi