Uutiset

Rankinglista panee työntekijät paremmuusjärjestykseen

Miltä tuntuisi, jos työntekijät rankattaisiin kuukausittain paremmuusjärjestykseen ja lista pantaisiin koko työyhteisön nähtäville?

Entä miltä mahtaisi tuntua, kun oma nimi komeilisi listan häntäpäässä?

Päijät-Hämeen ja Helsingin ulosottovirastoissa näiden kysymysten kanssa on saatu olla ihan kasvokkain, tosin Helsingissä listoista luovuttiin sen jälkeen, kun Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry (SUY) ärähti asiasta. Päijät-Hämeessä lista on julkaistu viimeksi helmikuussa, vielä sen jälkeenkin, kun SUY:n puheenjohtaja Harri Lepolahti asiaan puuttui.

Lepolahden mukaan SUY:n on tarkoitus jatkaa painostusta, jotta rankinglistoista luovuttaisiin. Tavoitteena on koota myös työryhmä, joka kokoaisi virastoille ohjeistuksen henkilötietojen käsittelystä.


”Ei hyvän työelämän mukaista”

Ulosottomiesten yhdistys katsoo, ettei työntekijöiden paremmuusjärjestykseen asettaminen ole alkuunkaan oikeusministeriön henkilöstöpolitiikan mukaista. Rankinglistojen ei myöskään katsota täyttävän tietosuojavaatimuksia ja niiden nähdään olevan ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Lepolahti muistuttaa, että työntekijöistä kerättäviin tietoihin ja niiden käsittelyyn liittyvät asiat ovat myös yhteistoiminta-asioita, joista tulee neuvotella sekä ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa että virastojen YT-elimissä.

-Ulosottomiesten työ on hyvin suoritekeskeistä. Kaikki toimet seurataan; katsotaan esimerkiksi kuinka paljon sinulla on asioita käsittelyssä, kuinka paljon velallisia, kuinka paljon tehdään ulosmittauksia, kuinka paljon peritään rahaa, Lepolahti kuvaa.

Lepolahti pitää kyseenalaisena ja henkilötietolain sekä yksityisyyden suojaa koskevan lain vastaisena nykyistä käytäntöä, jossa työnantaja julkaisee kyseisiä työntekijöiden suoritetietoja. Hän katsoo, että jos näiden tietojen perusteella ryhdytään rankkaamaan työntekijöitä paremmuusjärjestykseen, tuloksena on henkilötietorekisteri.

-Olen itse sitä mieltä, että jo laki estää tämäntyyppisten rankinglistojen julkaisemisen. Toinen puoli taas on se, onko käytäntö alkuunkaan hyvän työelämän mukainen. Pikemminkin ihmisiä pitäisi pyrkiä ohjaamaan positiivisessa hengessä ja kannustaa. Eivät asiat siitä parane, jos jossakin kahvihuoneen seinällä ilmoitetaan, että olet ollut porukan viimeinen tässä kuussa ja korostetaan vielä ehkä punaisella kolme viimeistä riviä.


”Työtä tilastoja varten”

Rankinglistojen pelätään myös aiheuttavan epätervettä kilpailua jo valmiiksi suorituskeskeisessä työssä. Lepolahti uskoo laadun kärsivän suorituspaineissa.

-Toimintaamme säätelevässä maksuhäiriöpolitiikassa on monia sellaisia tavoitteita, jotka pitäisi tässä työssä ottaa huomioon. Kyse ei ole pelkästään euromääräisestä perimistuloksesta, vaan tavoitteena on velkaongelmien vähentäminen neuvonnan ja ohjauksen avulla, sekä velallisten oikeuksien huomioon ottaminen.

-Vaarana on, että ryhdytään tekemään työtä tilastoja varten. Ulosottomiehet ryhtyvät haalimaan tällöin suoritteita. Nousee kyseenalaiseksi, onko tämä kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista. Kun asia tulee vireille, ei esimerkiksi odoteta asiakkaan maksua, vaan tehdään jo siinä vaiheessa jotain väliaikaistoimia, joille ei olisi tarvetta.

Häpeän lisäksi huonosti listoilla sijoittuneet työntekijät ovat saaneet tuta huonon sijoituksensa myös tilipussissaan.

-Ulosottomiesten palkkaus on osittain suoritepalkkausta. Minulle on kerrottu, että niiltä, jotka eivät ole listoilla pärjänneet, olisi otettu töitä pois. (HäSa)