fbpx
Uutiset

Rankkasateet huuhtovat satotoiveita

Kevään ja alkukesän suotuisasti edennyt kasvukausi antoi viitteitä erinomaisesta viljasadosta. Oraat olivat vahvoja ja satotoiveet korkealla. Edes kevään hallat eivät vikuuttaneet kasvustoja.

Viime viikkojen poikkeuksellisen runsaat sateet ovat kuitenkin saattaneet ensimmäiset ennusteet kyseenalaiseen valoon. Rankkasateet ovat nostaneet vesistöjen pintoja, viljelysmaat eivät enää läpäise vesimassoja ja kasvustot ovat paikoin tukehtumassa.

Lakoutuminen ja kasvitaudit uhkaavat viljoja, sillä ruiskutuksia ei ole päästy tekemään ajallaan. Pellot ovat pehmenneet eivätkä enää kanna traktoreita.
Vaikka tuorerehu on korvannut kuivan heinän karjatiloilla, perinteiselle heinällekin olisi tarvetta muun muassa hevostiloilla. Heinäpoutia on odoteltu turhaan eikä kelpo satoa ole enää odotettavissa. Heinäkasvustot ovat vanhentuessaan korsittuneet ja menettäneet ravintoarvoaan.

Vielä kesäkuun lopulla kokonaisviljasadon arvioitiin nousevan lähelle neljää miljardia kiloa, mikä hipoisi jo ennätyssatoa. Nyt kasvustot alkavat olla jo todellisessa vaarassa. Mikäli sateet eivät lopu, laajamittainen katokaan ei ole syksyllä poissuljettu vaihtoehto.

Kasvinviljelyn kannattavuus ei Suomessa ole enää vuosiin ollut kovinkaan hyvä. Niinpä viljelijät ovat määrätietoisesti alentaneet tuotantokustannuksiaan. Kyntö ja muokkaus on korvattu suorakylvöllä, lannoitusta ja kasvinsuojelua on täsmennetty, säästöjä on puristettu koko työketjusta.

Parina edellisenä kesänä viljaa ei ole juurikaan tarvinnut kuivata, kallista öljyä säästyi. Vaikka sato valmistuisikin, sen korjuukustannuksilla on merkitystä enemmän kuin sadon määrällä. Pienetkin kustannusten lisäykset vaikuttavat puhtaana käteen jäävään viljatiliin. Öljy on edelleen sietämättömän kallista ja märkä vilja tarvitsee pitkän kuivausajan.
Rankkasateet vaikuttavat paitsi syksyn satoon, myös ympäristöön. Pelloilta huuhtoutuvat ravinteet kulkeutuvat vesistöihin ja rehevöittävät niitä edelleen. Lakisääteiset suojakaistat ja ja muut ympäristöä kohentavat toimet eivät auta, jos vettä on liikaa.

Ennen sadonkorjuukautta ehditään vielä laatia useita satoennusteita, mutta vasta, kun viljat ovat laarissa, on lopullisten johtopäätösten aika. Määrän ohella myös laadulla on merkitystä. Sadekesän viljat ovat usein heikkolaatuisia ja ne päätyvät pääasiassa kotieläinten rehuksi.
Mikäli vehnäsato onnistuu, sitä puidaan syyskesällä yli kotimaisen kulutuksen. Ruisalat jäivät viime vuonna vaatimattomiksi, joten rukiinen leipä leivotaan ensi vuonnakin pääosin tuontiviljasta. Kotimaisella ruualla on oma arvonsa ja merkityksensä kuluttajille, mutta ruisomavaraisuuteen on vielä kosolti matkaa. Rukiinviljely ei innosta, koska sen tuotto on muita viljoja vaatimattomampaa ja sen viljelyssä on enemmän riskejä kuin kauran- tai ohrantuotannossa.

Mikäli sateet lähipäivinä taukoavat, kelpo sato on vielä mahdollinen. Jos näin ei käy, viljelijöiden on syytä varautua vaikeisiin korjuuoloihin ja vaatimattomiin viljatileihin.

Menot