Uutiset

Ranska takaa jokaiselle ylioppilaalle opiskelupaikan

Nuoret saapuvat prikulleen sovittuun aikaan Pariisin Republique-aukion laidassa sijaitsevaan muotikahvila Café Pierreen. Anaïs Frémont ja Raphaël Chenu, molemmat 18-vuotiaita, ovat abeja samasta pariisilaislukiosta. He ovat olleet kimpassa kohta kaksi vuotta.  Kesäkuun 17. päivänä alkavat ylioppilaskokeet eivät pahemmin stressaa. 
 
– Toivon saavani hyvät arvosanat, juuri ja juuri läpimeno olisi pettymys, myöntää Anaïs. 
 
Raphaël ottaa tosi rennosti: 
 
– Kunhan saan paperin käteen, niin se riittää. Vanhempani taas ovat aivan hermoina, hän naurahtaa. 
 
Molemmilla nuorilla on valmis opiskelupaikka yksityisissä kauppakorkeakouluissa, joissa lukukausimaksut ovat usean tuhannen euron luokkaa. Kummankaan tulevaisuudennäkymät eivät ole kovin selvät, mutta Anaïs haaveilee humanitäärisestä työstä.  
 
Ranskassa yo-koelinjoja on kymmeniä. Anaïs ja Raphaël tenttivät samat pakolliset perusaineet, kuten kielet ja matikan. Näiden lisäksi kummallakin on omia aineita, koska he ovat olleet lukiossa hiukan eri linjoilla. Anaïs kirjoittaa filosofian, historian ja maantieteen. 
 
Anaïs ottaa vielä ennen kirjoituksia matematiikan intensiivikurssin. Raphaël puolestaan kertaa kaiken mahdollisen, joka voi tulla eteen, varsinkin äidin ankaran painostuksen takia.
 
– Minulla oli jo ennakkoon markkinoinnin suullinen tentti, joka meni hyvin. Edessä on vielä kirjallinen, joka on se tärkeämpi. Toivotaan parasta, myhäilee Raphaël. 
 
Anaïs´llä on suomalainen äiti, Tanja Kokkila, ja neiti vietti lapsena kesälomansa Suomessa. 
 
– Nykyisin käymme vain jouluna siellä, Anaïs kertoo.
 
– Nuorempana puhuin äidin kanssa enimmäkseen suomea, mutta nykyisin kotikieli on pääasiassa ranska. Näin isäkin ymmärtää meitä. 
 
Anaïs on käynyt Pariisin ns. keskiviikkokoulua, jossa annetaan kerran viikossa suomen kielen opetusta 3-vuotiaasta lukioon saakka. 
 
– Tentin jo yo-kokeisiin suomen lisäaineena, ja se voi tuoda vain pluspisteitä. Koe oli kirjallinen ja kesti kaksi tuntia. Pitkähkössä tekstissä puhuttiin helsinkiläisestä taidemuseosta. Siitä oli sarja kysymyksiä. Oli annettava mielipiteitä ja kommentteja. Toivon saavani kiitettävän arvosanan.
 
Ranskalaisena erikoisuutena äidinkielen yo-koe pidetään vuotta ennen muita aineita. 
 
– Minulta ranska meni jotenkuten. Sain 10,5/20, mutta olen aina ollut aika kehno ranskassa, hymähtelee Anaïs. 
 
– Minulle annettiin 13/20. Se on tosi hyvä ja ihme. Kävi tsäkä, virnuilee Raphaël.   
 
Luokkatoverit Chloé Ledue, 17, ja Sasha Desjardins, 16, ovat Länsi-Pariisin lukion pikkuabeja eli suorittavat kesäkuussa äidinkielen yo-kokeen. 
 
– Niin suullinen kuin kirjallinen tentti keskittyvät kirjallisuuteen. Me valmistelemme liudan tekstejä, joissa on kaunokirjallisuutta, runoja ja teatteria, selittää Chloé.
 
– Kirjallisessa kokeessa kommentoimme tekstiä, annamme siitä mielipiteemme ja käsittelemme kielellistä muotoilua. Suullisessa osassa meillä on puoli tuntia aikaa tutustua johonkin tekstiin ja analysoimme sen, kertoo Sasha. 
 
Molempien mielestä kahteen eri vuoteen jaettu ylioppilastutkinto on hyvä asia, mutta muuten ranskalainen koekäytäntö on ”aika älytön”:
 
– Yhtenä vuonna tentitään äidinkieli, seuraavana vajaassa viikossa kaikki muut aineet kritisoi Chloé. 
 
– Kurssimuotoinen tutkinto olisi paljon järkevämpi ja oikeudenmukaisempi, katsoo Sasha.
 
Patrick Le Louarn

Asiasanat

Päivän lehti

7.4.2020