Uutiset

Raportti: Danske Bank ja Nordea ovat Suomessa poikkeuksellisen aktiivisia veroparatiiseissa – eikä miljoonien alkuperää selitetä

Finnwatchin selvityksen mukaan pankkien avoimuudessa on isoja puutteita, mutta aggressiivisesta verosuunnittelusta ei löydetty viitteitä. Danske Bank tiesi Viron konttorinsa ongelmista vuosia eikä maininnut niistä mitään vuosiraporteissaan, ennen kuin asia nostettiin julkisuuteen mediassa.
Finnwatchin raportissa on käyty läpi kolmen Suomen suurimman pankin eli Nordean, Danske Bankin ja OP Ryhmän luottolaitosdirektiivin myötä julkaisemat maakohtaiset veroraportit vuosilta 2014–2017.

Suomessa toimivat Danske Bank ja Nordea ovat poikkeuksellisen aktiivisia veroparatiiseissa, selviää Finnwatchin tuoreesta vastuullisuusraportista.

Maakohtaisista raporteista tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu pankkien olevan poikkeuksellisen aktiivisia veroparatiiseissa. Sama ilmiö havaittiin nyt Suomessa Danske Bankin ja Nordean toiminnassa.

Nordean, Danske Bankin ja OP Ryhmän tilinpäätöksissä nähdään satojen miljoonien eurojen verovapaita tuottoja, joiden alkuperää pankit eivät selitä juuri millään tavalla.

– Työntekijää kohden laskettuna Suomessa toimivat pankit ovat tehneet isoja voittoja Irlannissa, Luxemburgissa, Britanniassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. Osa veroparatiiseissa saaduista voitoista voi liittyä pankkien näissä maissa tarjoamiin verosuunnittelupalveluihin, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala toteaa juuri julkaistussa tiedotteessa.

Raportissa on käyty läpi kolmen Suomen suurimman pankin eli Nordean, Danske Bankin ja OP Ryhmän luottolaitosdirektiivin myötä julkaisemat maakohtaiset veroraportit vuosilta 2014–2017.

Vähiten verovastuullisuuteen liittyviä avoimia kysymyksiä liittyy OP Ryhmään, jonka toiminta Suomen rajojen ulkopuolella on vain vähäistä.

Aggressiivisesta verosuunnittelusta ei löydetty viitteitä

Finnwatchin selvityksessä ei löytynyt viitteitä siitä, että Suomessa toimivat suurimmat pankit harrastaisivat toiminnassaan niiden omaa verorasitusta minimoivaa yhteisöveroja koskevaa aggressiivista verosuunnittelua.

Pankkien tuloveroja koskeva raportointi on kuitenkin vain minimitasolla ja jättää siksi paljon avoimia kysymyksiä.

Finnwatchin mukaan pankkien avoimuudessa on isoja puutteita. Vuosittaisten maakohtaisten veroraporttien vertailukelpoisuutta vaikeuttavia eriä ei avata, veroraporteissa on virheitä ja toisiinsa liittymättömiä tuottoja ja kuluja netotetaan, eli kuitataan keskenään.

– Erilaisissa kohuissa ryvettyneiden pankkien tulisi olla avoimuuden edelläkävijöitä, mutta silti niiden julkinen veroraportointi on vain minimitasolla, sanoo Finnwatchin tutkimuksessa tilinpäätösasiantuntijana toiminut Reijo
Kostiainen.

Danske Bank tiesi Viron konttorinsa ongelmista vuosia

Danske Bankin raportointi rahanpesuepäilyihin liittyvistä ongelmista ei saa selvityksessä puhtaita papereita.

– Danske Bank tiesi Viron konttorinsa ongelmista vuosia eikä maininnut niistä mitään vuosiraporteissaan, ennen kuin asia nostettiin julkisuuteen mediassa, Sonja Vartiala toteaa.

– Pankki vakuutteli vuodesta toiseen, ettei siihen liittyvillä viranomaistutkinnoilla ole vaikutusta sen taloudelliseen asemaan. Nyt yrityksen markkina-arvosta on sulanut vuodessa 40 prosenttia, ja pankin tilintarkastajien toiminnasta on aloitettu Tanskassa tutkinta.

Danske Bank saa Finnwatchilta risuja siitä, että sen tilintarkastetun maakohtaisen veroraportin saman vuoden kruunumääräiset luvut heittelevät miljardikaupalla vuosien välillä ilman, että asiasta on annettu tilinpäätöksessä minkäänlaista selvitystä. Pankin mukaan muutokset maakohtaisessa raportissa ovat epäolennaisia.

Finnwatch on suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jonka taustalla vaikuttaa 11 kehitys-, ympäristö-, ay- ja kuluttajajärjestöä.

Tammikuusta 2014 alkaen kaikkien Euroopan unionin alueella toimivien pankkien on pitänyt julkaista maakohtaiset verotiedot pankkien luottolaitosdirektiivin pohjalta.