Uutiset

Raskas hinta Irakin sodasta

Miehitysjoukkojen ja kapinallisten veriset yhteenotot ovat päivittäisiä Irakissa. Torstain vastaisena yönä amerikkalaisjoukot hyökkäsivät sekä Pohjois-Irakissa että Fallujan alueella.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush joutuu monta kertaa ennen marraskuun presidentinvaaleja sen tosiasian eteen, että hän julisti mahtipontisesti Irakin sodan päättyneeksi aivan liian aikaisin.

Sota jatkuu, vaikka diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttämisestä on ehtinyt kulua jo puolitoista vuotta.

Amerikkalaiset ovat joutuneet kantamaan raskaan hinnan: taisteluissa ja onnettomuuksissa kuolleiden sotilaiden yhteismäärä on ylittänyt kipeän kynnyksen, tuhannen uhrin rajan.

Presidentti George W. Bushin mukaan sotilaat kuolivat Yhdysvaltain suojelemiseksi.

Saddam Husseinin Irakin terroristiyhteyksistä on saatu vain hajanaisia tietoja ja väitteet joukkotuhoaseista on osoitettu suorastaan perättömiksi. Irakin miehitys on sitä vastoin johtanut jo satoihin terroritekoihin ja murhiin.

Demokraattien presidenttiehdokas John Kerry iskee kirveensä kiveen, jos hän käyttää kaiken energiansa Bushin taitamattoman sotapolitiikan arvosteluun. Eivät amerikkalaiset halua kuulla, että heidän poikansa ja tyttärensä ovat kuolleet turhaan. Mieluummin he elättelevät uskomusta, jonka mukaan sodalla on estetty ehkä edes yksikin terroriteko Yhdysvaltain maaperällä.

Enin osa sodan uhreita on irakilaisia. Varsinaisissa taisteluissa kuolleiden irakilaisten määrästä ei ole tarkkoja tietoja puhumattakaan siitä, että tiedettäisiin paljonko siviilit ovat joutuneet kärsimään.

Yksi sodan järkyttävimmistä väkivallanteoista oli kahdentoista nepalilaisen panttivangin teloitus, johon syyllistyi yksi irakilaisista vastarintaryhmistä, Ansar al-Sunnan armeija.

Avustustyöntekijät toimivat Irakissa kuolemanvaarassa. Keskiviikkona suurin osa avustusjärjestöistä ilmoitti harkitsevansa lähtöä maasta, kun kaksi italialaista työntekijää oli siepattu. Kuolemanpelko ajaa maasta myös siellä toimivia ulkomaalaisyrityksiä.

Irakin rauhoittumista on toiveikkaasti odotettu sen jälkeen kun valta siirtyi kesällä maan omalle väliaikaishallitukselle.

Valta on ainakin muodollisesti irakilaishallinnon käsissä. Hallitusta valvoo satajäseninen Irakin kansallisneuvosto, jonka nimitti elokuinen kansalliskokous.

Irakilaishallinnolla on aivan liikaa häikäilemättömiä vastustajia. Hallituksen kohtalona on saada osakseen viha, joka kohdistuu miehittäjiin.

Ensi tammikuussa Irakissa on tarkoitus järjestää vaalit. Vaaleissa irakilaiset pääsevät valitsemaan johtajiaan, mutta sekään tuskin tuo käännettä parempaan. Kapinallisryhmät eivät osallistu vaaleihin muuten kuin häiritsemällä niitä, koska ryhmien toiminta perustuu pelkoon ja häikäilemättömään väkivaltaan. Terroristit eivät käy vaaleissa ehdokkaiksi.

Päivän lehti

29.5.2020