Uutiset

Reenillä ja energiajuomalla kohti olympialaisia

Nuori mies kävelee Kebab Pizzeria Mevlanaan rennoin askelin. Tiskin takaa löytyy monta tuttua, jotka hän tervehtii ja halaa pitkään ja perusteellisesti. Päivän annosvalinta on kebabia riisillä.

– Jos kisoja on lähellä, niin en syö pizzaa. Vaaássa käyn vain silloin, kun kisa lähestyy, sanoo Edis Tatli, 18, nyrkkeilyn tämän vuoden miesten suomenmestari 54-kiloisissa.

Moni on taatusti kateellinen Tatlin kyvylle hallita painoa. Neljän kilon pudottaminen viikossa ei ole temppu eikä mikään.

– Mutta siinä ei ole järkeä, koska sitten ei jaksa lyödä matsissa. Painoa pitää pudottaa pikku hiljaa.

Seuraava koitos Tatlin kalenterissa ovat TUL:n kisat tammikuussa, mutta sitä ennen kohtuullista peruskuntoa vaatii kuun vaihteessa tapahtuva koko perheen muutto Hämeenlinnasta Martinlaaksoon Vantaalle. Tatlit ovat asuneet Hämeenlinnassa 11 vuotta.

– Kavereita tulee ikävä, mutta kyllä me niiden kanssa nähdään. Ei tänne ole pitkä matka.

Hiljaista kaupunkia Tatlilla ei tule ikävä. Hän toivoo pääkaupunkiseudulta ”enemmän säpinää” ja runsaampia harjoitusmahdollisuuksia.

Valmentajakysymys on vielä toistaiseksi auki.

– Helsingissä hyviä valmentajia on paljon kuten Joni Turunen ja Esa Hukkanen, listaa Tatli.

Kuria ja kunnianhimoa

Ahvenisto on vielä hetken Nummella asuvalle Tatlille kaupungin parhaita alueita. Vaikka oma uimataito löytyi Alajärvestä, on Appara ensimmäinen paikka Hämeenlinnassa, jonka hän lapsuudesta muistaa.

– Se on niin hieno paikka. Siellä on kiva olla ja uida ja kaikkea.

”Kaikkea” on Tatlille tänä päivänä lähinnä lenkkeilyä. Päivittäiseen treeniin kuuluu vähintään yksi 10 kilometrin lenkki, usein kimpassa pikkuveljen kanssa.

– Joskus juoksen pari kertaa Apparan ympäri, joskus kaupungille. Sitten neljä tunti reenaamista kotona ja salilla. Varjonyrkkeilyä, säkkiä, vasta- ja selkälihasliikkeitä. Nauhoilta katselen hyviä matseja, tutkin niistä tekniikkaa.

Treenaaminen vie kuutisen tuntia päivästä, mutta kovat ovat tavoitteetkin. Ensin EM-kisat, sitten MM-kisat ja ennen kaikkea vuoden 2008 olympialaiset Pekingissä.

Nuoren miehen mielestä olympiakisat eivät ole kaukainen tavoite.

– Ne tulee nopeasti. Ei muuta kuin reenaamaan vaan täysillä.

Tatli uskoo pysyvänsä jatkossakin 54-kiloisten sarjassa.

– Maailmalla joka sarja on kova, ei vastustajia kannata ennustella. Jos on läski ja lyhyt ja vastassa on pitkiä, hoikkia kavereita, niin ei niille pärjää.

Kun puhe kääntyy suomalaisen nyrkkeilyn tasoon, valitsee Tatli sanansa tarkoin.

– Valmentaa kyllä osataan, mutta suomalaiset nyrkkeilijät… ei niitä huvita…

Hallitsevan suomenmestarin mielestä nyrkkeilijän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat itsekuri ja kunnianhimo.

– Jos haluaa hyväksi, se vaatii kovaa treeniä, tahtoa ja tavoitteita.

Näiden päälle tulee vielä pyrkimys täydellisyyteen. Tatli ei ole mielestään otellut koskaan yhtään täydellistä kahden minuutin erää.

– Miesten SM-finaali meni kyllä ihan hyvin.

Nenä pois poskelta

Tatli on kuitenkin jo saanut huomata, että murtunut nenä tai kylkiluu hillitsee kilpailuviettiä kummasti. Nyt hän kärsii nenästä, joka turpoaa häiritsevästi jo muutamasta vastaanotetusta iskusta eikä tokene pariin päivään.

– Nenä pitäisi laittaa kuntoon. Se on murtunut pari kertaa.

Henkisellä puolella hän löytää petrattavaa kärsivällisyydestä.

– Jos pari iskua tulee läpi, niin tuntuu, että nyt on pakko lyödä. Se ei ole hyvä taktiikka.

Muutoin Tatli vaikuttaa hermottomalta urheilijalta. Matsit eivät vaadi erityisiä psyykkausrituaaleja tai sanallista sodankäyntiä vastustajaa vastaan.

– Mutta Batterya on aina pakko juoda pari tuntia ennen matsia. Tai Red Bullia.

Paineita ei myöskään synny siitä, että häntä on tiedotusvälineissä tituleerattu superlupaukseksi.

– Jaa miltä se musta tuntuu? Ihan hyvältä. Ja pitää paikkansa, sanoo Tatli ja hymyilee vain hiukan. (HäSa)