fbpx
Uutiset

Rehelliset vaalit Valko-Venäjälle on vielä "vaikea rasti" – ulkopolitiikan konkari Ilkka Kanerva arvioi hidasta matkaa kohti kansanvaltaa ja Etyjin mahdollisuuksia

Etyj-vaikuttaja Ilkka Kanerva tuntee pintaa syvemmältä Ukrainan ja nykyään myös Valko-Venäjän tilannetta. Maaliskuun alussa Kanerva isännöi valkovenäläisten demokratiaa vaativan kansanliikkeen johtajan Svjatlana Tsihanouskajan korkean tason vierailua Helsinkiin. Kanerva kertoo, miksi opposition tavoite Etyjin valvomista rehellisistä vaaleista syksyllä on yhä kaukana.
Ilkka Kanerva toivoo Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtajan Svjatlana Tsihanouskajan (vas.) ja Aljaksandr Lukashenkan pääsevän aitoon kansalliseen vuoropuheluun. Kanerva isännöi Tsihanouskajaa Helsingissä maaliskuun alussa. Kuva: EPA

Kansanliike rehellisten vaalien sallimiseksi ja itsevaltaisen Aljaksandr Lukashenkan taivuttamiseksi väistymään on elänyt Valko-Venäjällä pitkään. Kun Lukashenka jälleen kirjautti itselleen 80 prosentin äänisaaliin viime elokuun presidentinvaaleissa, protesti kasvoi miljoonia ihmisiä yhdistäväksi eikä vastarinta ole tukahtunut vangitsemisten, maasta karkottamisten ja väkivallankaan jälkeen.

Useat presidenttiehdokkaaksi mielineistä oli pantu vankilaan ennen vaaleja, ja siellä he ovat edelleenkin. Demokratiaprotestin johtajaksi nousi presidenttiehdokkaaksi yllättäen rekisteröity Svjatlana Tsihanouskaja, jolla piti alunperin olla ehdokkaan vaimon rooli, kunnes hänen aviomiehensä Sjarhei vangittiin ja tämän ehdokkuus estettiin.

Tsihanouskajan nelipäiväistä vierailua Helsinkiin maaliskuun alussa voi pitää Suomen ulkopolitiikassa harvinaisena.

Valko-Venäjän vaihtoehtoinen johtaja sai arvokkaamman vastaanoton kuin moni valtiovieras: Tsihanouskajan tapasivat niin ulkoministeri, pääministeri kuin tasavallan presidenttikin. Virallisesti vierailua isännöi Ety-järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtajan ominaisuudessa entinen ulkoministeri, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.).

– Vierailu ei tietenkään ollut ihan yksinkertainen rasti hoitaa tasapainoisesti, koska tällaisessa asiassa ei saa olla yli-innokkuutta, eikä toisaalta selän kääntäminen tule kysymykseenkään. Eri keskustelujen myötä päätettiin tämä näin hoitaa, Kanerva kertoo diplomatian vaatimuksista nyt jälkikäteen.

– Vieraat olivat tyytyväisiä, ja kyllä kansallinen yhteenvetomme oli sen kaltainen, että tämä oli hyödyllistä kaiken kaikkiaan. Kansainvälinen palaute on ollut hyvää.

Etyj ylittää lännen ja idän poliittisen rajan

Yhteyksiä on pidetty vierailun jälkeenkin. Kanerva korostaa Ruotsin toimivan tänä vuonna Etyjin puheenjohtajamaana. Naapurilla on näin tuomarin lippu toimissa, joita parlamentarismia, turvallisuusyhteistyötä ja ihmisoikeuksia edustava järjestö tekee Valko-Venäjän suhteen.

Selvää on, että tämän puheenjohtajakauden ongelmamaa Etyjille ja tärkeä prioriteetti on nimenomaan Valko-Venäjä.

Valkovenäläiset kiinnittävät Etyjiin toiveitaan, sillä demokratialiike ei halua joutua valitsemaan tietään naapurimaa Ukrainan tapaan yksiselitteisesti joko Moskovan tai lännen väliltä. Tsihanouskajalle kyse on ensisijaisesti vapaista vaaleista ja poliittisten vankien vapauttamisesta – ei EU:n tai Naton jäsenyyden tavoittelusta.

Etyjin avulla neuvotteluihin haluttaisiin mukaan Valko-Venäjän kohtaloissa vaikuttava Venäjä, joka kavahtaa läntisiä organisaatioita.

Etyjin erikoispiirre on sen laajuus. Jäsenkuntaan kuuluu 57 hyvin erilaista valtiota perinteisistä demokratioista lännessä aina Uzbekistanin tai Mongolian kaltaisiin maihin idässä. Mukana ovat myös Venäjä ja Valko-Venäjä, vaikka parhaiten vaalitarkkailustaan tunnetun järjestön toiminta saakin usein niiltä huutia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Svjatlana Tsihanouskajan saama vastaanotto Suomessa oli mitä lämpimin, sillä Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan (vas.) jälkeen Ilkka Kanervan vieras tapasi koko korkeimman johdon: presidentit Sauli Niinistön ja Tarja Halosen, pääministerin ja ulkoministerin. Kuva: EPA

Svjatlana Tsihanouskajan saama vastaanotto Suomessa oli mitä lämpimin, sillä Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan (vas.) jälkeen Ilkka Kanervan vieras tapasi koko korkeimman johdon: presidentit Sauli Niinistön ja Tarja Halosen, pääministerin ja ulkoministerin. Kuva: EPA

Tsihanouskaja julkaisee aktiivisesta toiminnastaan taajaan raportteja valkovenäläisten suosimassa Telegram-palvelussa, ja niissä Etyj – kuten myös Suomi – mainitaan usein. Järjestön Moskovan mekanismi mahdollistaa pureutumisen konkreettisesti tietyn jäsenvaltion tilanteisiin paitsi Etyjin nimiasian turvallisuuden, myös ex-Neuvostoliitossa hyvin tunnetun kolmoskorin eli ihmisoikeuksien osalta.

Kanervalle Etyjin laajuus on tuttu voimavara. Hän on johtanut vaalitarkkailuoperaatioita viime vuosina Ukrainassa, Venäjällä ja jopa Yhdysvalloissa.

– Järjestön sanotaan ulottuvan Vancouverista Vladivostokiin. Kun vedin Etyjin hallitusten välistä prosessia Suomen puheenjohtajakaudella, Paavo Lipponen piti julkisen puheen ja kuvasi Etyjiä sanoen, että Kanervan valtakunnassa ei aurinko laske koskaan, Kanerva muistelee hiukan huvittuneena.

Etyjin vaalitarkkailu on vasta kaukainen tavoite

Suomessa käydessään Tsihanouskaja kertoi Lännen Medialle, että tavoitteena on uusien vaalien järjestäminen Valko-Venäjällä syksyllä. Hän sanoi tekevänsä töitä sen eteen, että rehelliset vaalit ovat mahdolliset ja Etyj tulee niitä seuraamaan.

Kanerva muistuttaa, että Etyjillä on hyvin tarkat kriteerit vaalitarkkailuoperaation rakentamiselle.

– Kahden kriteerin on täytyttävä samanaikaisesti. Toinen on, että isäntämaan pitää kutsua ja sitoutua toteuttamaan Etyjin vaatimat tarkkailumahdollisuudet. Että kutsu on todellinen eikä näennäinen. Toinen on tietysti Etyjin oma arvio, että toteutuvatko nämä ehdot. Täysin toivottomiin tilanteisiin ei lähdetä.

Etyjillä on käytössään ihmisoikeuksien ja vaalitarkkailun erityisorganisaatio ODIHR. Viime vuosinakin se on kyennyt toimimaan ja antamaan raporttinsa esimerkiksi Venäjän vaaleista, vaikka niihinkin Kanervan diplomatiatermein liittyy “liikkuvia osia”.

– Ehdottomasti maailman parhaat vaalilainsäädännön, vaalirahoituksen ja kaiken sen kaltaisen auktoriteetit ovat nimenomaan Etyjin palveluksessa. Vaalitarkkailu edellyttää sitä, että ODIHR on ainakin kolmisen kuukautta ennen vaaleja selvittämässä kaiken olennaisen: miten vaalilainsäädäntö, rahoitus, vaalimainonta toimii, entä ehdokkaiden varainhankinta ja puolueiden taloudellinen tuki. Onko vaalilainsäädäntö aidosti oikeanlainen, Kanerva kuvailee.

– Kun tutkimus on tehty, tehdään lopullinen päätös siitä, lähetetäänkö sinne vaalien aikaista tarkkailua varten eri maiden ihmisistä koottu tarkkailuoperaatio. Vielä vaalien jälkeen jää pysyvä ODIHR-operaatio jälkitarkkailuun. Siitä tulee paksu kirjanen, miten ovat vaalit menneet kokonaisuutena.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ilkka Kanerva kertoo yhteyksiä pidetyn Valko-Venäjän demokratisoitumisen tiimoilta moneen suuntaan myös Svjatlana Tsihanouskajan tapaamisen jälkeen. Kuva: Arttu Laitala

Ilkka Kanerva kertoo yhteyksiä pidetyn Valko-Venäjän demokratisoitumisen tiimoilta moneen suuntaan myös Svjatlana Tsihanouskajan tapaamisen jälkeen. Kuva: Arttu Laitala

Paljon enempää ei tarvitse sanoa, kun jokainen ymmärtää Lukashenkan itsevaltaisen hallinnon olevan kaukana Etyjin reunaehdoista. Maasta vedettiin jääkiekon MM-kisatkin.

– Jos puoluerakenne ei ole kunnossa, ja kun mielenosoitukset näyttävät tyytymättömyyden olevan suurta, sanoisin, että aitoa kehitystä pitää tapahtua ennen vaaleja. Ei kukaan lähde tarkkailulla legitisoimaan sellaisia vaaleja, jotka eivät ole aidot ja avoimet, Kanerva sanoo.

Virtuaalinen kansanliike ei hetkauta Lukashenkaa

Tsihanouskajan diplomaattinen sukkulointi on kerännyt paljon tukea eri maista, ja parhaillaan demokratialiike pyörittää muun muassa virtuaalista “kansanäänestystään” kansalle tärkeistä perustuslain uudistustarpeista. Jos hallituksista päätettäisiin sosiaalisessa mediassa, valta olisi vaihtunut aikaa sitten.

Reaalipolitiikassa Lukashenkan hallinto ei ole tehnyt elettäkään, että aito kansallinen vuoropuhelu saataisiin alkamaan.

Kanerva havainnoi eri puolilla järjestelmän ulkopuolista oppositiota toimeliaisuutta, jolla pyritään muodostamaan maahan edes jonkinlainen “luontevampi” puoluerakenne.

Lukashenkan pitkällä valtakaudella vaihtoehtoiset puolueet ja niiden johtajat ovat kokeneet kovia. Puoluekentän luominen olisi vasta ensimmäisiä edellytyksiä aitojen vaalien järjestämiselle. Tarvittaisiin mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vuoropuhelu todellisten osapuolten välillä.

Hallinto haluaisi valikoida oppositionsa

Kanervan mukaan Lukashenkan hallinto tekee – ehkä aikalisän saamiseksi itselleen – hajota ja hallitse -politiikkaa, jollainen on tuttua monen maan historiasta.

– Hän tai he, miten vaan, haluaa vähän katsoa, minkätyyppisen opposition kanssa oltaisiin valmiita aloittamaan kansallista dialogia. Ei ole kysymys siitä, että oppositio otettaisiin sellaisenaan vastaan, Kanerva sanoo.

Hänen nähdäkseen Lukashenkan pääperiaatteena on, että sellaista oppositiota ei kansalliseen dialogiin haluta mukaan, joka ajaa nykyjohtoa nurkkaan. Retoriikkaan kuuluu väite, että Tsihanouskaja pakotteita vaatiessaan nakertaa Valko-Venäjän itsemääräämisoikeutta ja ajaa maata siten EU:n syliin.

Kanerva muistuttaa, että Suomessa isännät eivät millään muotoa pyrkineet tuputtamaan vieraalle EU:ta – Natosta nyt puhumattakaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Etyj-konkari taituroi ristipaineessa puhuessaan Valko-Venäjän oppositiosta ja Lukashenkan hallinnosta. Ilkka Kanervan mukaan Suomen kanta on selvä: Valko-Venäjän itsenäisyys ja oikeus päättää asioistaan on turvattava. Kuva: Arttu Laitala

Etyj-konkari taituroi ristipaineessa puhuessaan Valko-Venäjän oppositiosta ja Lukashenkan hallinnosta. Ilkka Kanervan mukaan Suomen kanta on selvä: Valko-Venäjän itsenäisyys ja oikeus päättää asioistaan on turvattava. Kuva: Arttu Laitala

Kansallisen vuoropuhelun onnistumiseksi kaikkien todellisten osapuolten olisi kuitenkin voitava osallistua keskusteluun samassa huoneessa.

– Keskustelukumppanina ei voi olla näennäinen oppositio. En usko, että se kykenisi aitoa ja kestävää kansallista dialogia aikaan saamaan. Tässä on vielä kolmaskin osapuoli: diasporan eli ulkomailla olevien valkovenäläisten huomioon ottaminen, Kanerva miettii.

Perustuslakiuudistus vai näennäinen vedätys

Nykyisellään suuri osa vaihtoehtoisista poliittisista johtajista ja ihan tavallisista mielenosoittajista on vankilassa. Liettuassa päämajaa pitävän Tsihanouskajan lailla moni on pakotettu ulkomaille. Toinen johtohenkilö, entinen diplomaatti ja teatterinjohtaja Pavel Latushka on Puolassa. Katuprotestien symboli Maria Kalausnikava on vankilassa samoin kuin tämän kampanjapäällikkönä edustama ex-presidenttiehdokas Viktar Babaryka.

– Fokus pyritään kiinnittämään siihen niin sanottuun myönnytykseen, että tehdään tämä perustuslakiuudistus. Siitähän ei ole käyty mitään neuvotteluja sisäisesti, Kanerva kuvaa Lukashenkan poliittisia aikeita.

– Perustuslakiuudistuksessa siivottaisiin perustuslaista esimerkiksi kuolemantuomio rangaistusmuotona. On luvattu puuttua ihmisoikeuksiin, vaalien järjestämiseen. Mutta mehän tunnemme uudistuksia, jotka on pystytty tekemään niin, että ne paremminkin turvaavat istuvan hallintokoneiston aseman.

Valko-Venäjällä pitäisi saada tänä vuonna prosessi kuntoon perustuslain uudistamista varten.

– Siitä ei käydä keskustelua, ja se on tietysti pieni ongelma. Kyllähän tämä olisi mitä luontevin paikka aloittaa keskustelu ja aito vuorovaikutteisuus, Kanerva miettii.

– Tsihanouskajan kanssa keskustellessa henki oli täysin selvä, että perustuslain tai poliittisen järjestelmän uudistaminen ei voi olla mikään näennäinen vedätysprosessi. Kyllä siinä täytyy sitten yhteiskuntaa aidosti uudistaa.

Kanervan mielestä malliksi sopisi Suomen kokemus vuoden 1918 jälkeisessä kansakunnan yhdistämisessä.

– Jos poliittista järjestelmää ja lainsäädäntöä päivitetään, kansallisen dialogin pitää olla vilpitön ja sellainen, että silloin istuvat samassa huoneessa eri tahot.

– Sen nykyhallinto myöntää, että nuoren sukupolven huomioon ottamisen täytyy tapahtua. Reunaehto kuulemma on se, että se tapahtuu ilman vallankumousta.

Myös oppositiolle kelpaisi vallankumouksen vaihtoehdoksi kunnollisten vaalien järjestäminen.

Kohti pohjoismaista yhteiskuntamallia?

Toistaiseksi keskustelu jumittaa kiertäen loputonta kehää. Poliisiväkivallan ja ihmisoikeusrikkomukset hallinto kiistää.

– He kuittaavat sen sillä, että vain niitä vankeja rangaistaan tai toimittajia painostetaan, jotka rikkovat voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ja lainsäädännön tulkinta on tietysti heidän käsissään.

– Etyjillä ei ole tähän oikein muuta reseptiä kuin kansainvälisen yhteisön energian ja huomion kanavointi Valko-Venäjän oloihin. Sitä ei saa päästä tapahtumaan, että tilanne ikäänkuin unohtuisi ja me tottuisimme tähän.

Melko epäuskottavasti Lukashenka on takavuosina kertonut tavoittelevansa maalleen pohjoismaista hyvinvointimallia. Opposition mielessä väikkyy sama unelma.

– Tsihanouskajan vierailulla he puhuivat nimenomaan, että ajatuksissa on tällainen pohjoismainen yhteiskuntamalli. Jokainen ymmärtää, että se on pitkän matkan päässä tänä päivänä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Svjatlana Tsihanouskajan vierailu Helsinkiin oli merkkitapaus Suomen ulkopolitiikassa. Ulkopoliittisesta instituutin johtajalta Mika Aaltolalta (takana) Tsihanouskaja toivoi yhteisiä keskustelufoorumeita osallistujille niin oppositiosta kuin hallinnosta. Mukaan hän kaipasi esimerkiksi asiantuntijoita Venäjältä. Kuva: EPA

Svjatlana Tsihanouskajan vierailu Helsinkiin oli merkkitapaus Suomen ulkopolitiikassa. Ulkopoliittisesta instituutin johtajalta Mika Aaltolalta (takana) Tsihanouskaja toivoi yhteisiä keskustelufoorumeita osallistujille niin oppositiosta kuin hallinnosta. Mukaan hän kaipasi esimerkiksi asiantuntijoita Venäjältä. Kuva: EPA

 

Menot