Uutiset

Renkoa etsivä menee väärään metsään

Varoituksen sana kaikille, jotka lähtevät etsimään Renkoa ulkopaikkakuntalaisen kanssa. Ottakaa kartta mukaan, sillä ulkopaikkakuntalainen suunnistaa pahasti metsään. Eikä se metsä löydy Kanta-Hämeestä.

Anjalankoskelainen Marko Valkonen tietää Rengon olevan paikkakunta.

– Olen kuullut Renko-nimisestä paikkakunnasta, mutta en muista miksi. Se sijaitsee varmaan Keski-Suomessa.

Kun Rengon sijainti menee metsään, kymenlaaksolaisella on selitys valmiina.

– Jos anjalankoskelaiselta kysytään, missä jokin paikka sijaitsee, hän sijoittaa sen hyvin helposti Keski-Suomeen. Lapissa on niin vähän paikkakuntia ja Etelä-Suomen paikkakunnat tunnetaan niin hyvin.

Turkulainen Silene Lehto muistaa huomanneensa Rengon tenttikirjassaan.

– Taidehistorian kirjassa kerrottiin Rengon kirkossa sijaitsevasta puuveistoksesta.

Lehto tienaa yksityiskohtaisella tiedollaan Pyhästä Jaakosta yhden pisteen. Janakkalan kirkossa sijaitsevasta Jaakko-veistoksesta tehtiin kopio kevään aikana. Kun Jaakkoa ei saatu Janakkalasta Renkoon, niin puuseppä Jarmo Käppi veisti uuden veistoksen Rengon kirkkoon.

Harmi vain, että Rengon sijainti on Lehdolla yhtä hakoteillä kuin Valkosellakin.

– Eikös Renko ole täällä Varsinais-Suomessa?

Tietäjä löytyi Tampereelta

Oulunsalolainen Sari Ung menee hiljaiseksi, kun häneltä kysyy, mikä renko on.

– Se on jännä sana, mutta minulle ei tule mitään mieleen.
Kolmen minuutin pähkäilyn jälkeen Ungilla välähtää.

– Koska se ei kuulosta esineeltä, sen täytyy olla paikkakunta! Renko sijaitsee luultavasti Etelä-Savossa tai Etelä-Karjalassa.
Kisan tietäjämestari löytyy kuitenkin Pirkanmaan kätköistä. Tamperelainen historianopiskelija Otto Vesterinen tietää oikean vastauksen nopeammin kuin internetin hakukone.

– Renko on pitäjä Hämeenlinnan vieressä.

Koska Rengon sijainti osui nappiin, uskaltaa Vesteriseltä udella kunnan asukasmäärää, joka on hieman alle 2400.

– Sanoisin parituhatta. Luen jonkin verran väestötilastoja, mies selittää.

Vesterinen muistaa Rengon sijaitsevan Härkätien varrella.
– Eikös siellä ole ollut myös pyhiinvaelluksia?

Konstaapeli Renko naapurissa

Renko ei ole vain tuulesta temmattu paikannimi, sillä etymologisen sanakirjan mukaan renko tai renka merkitsee poroa tai lehmää, jonka silmän ympärillä on rengas eriväristä karvaa. Kyse on siis renkaasta.

Antti Ilola kirjoittaa kirjassaan ”Rengossa muinoin – Tarua ja totta” Rengon kappalaisen uskoneen joen pyörteiden antaneen Renkajoelle nimen. Vesistöön perustuu sekin selitys, että vesireitti Vanajalta muodostaa renkaan, jonka pystyy havaitsemaan vain kartalta.

Ilolan kirjassa arvellaan renkaan myös viittaavan Rengon käräjäkiviin ja niiden muodostamaan renkaaseen.
Renko on muutakin kuin kunta Kanta-Hämeessä. Internetin hakukone löytää irlantilaisen bändin, joka tottelee samaa nimeä. Blues-vivahteista rockmusiikkia soittava poppoo odottelee vielä läpimurtoaan.

Renko-bändi kertoo ottaneensa nimensä Martin Cruz Smithin tunnetusta Gorkin puisto -kirjasta, jossa Arkadi Renko -niminen päähenkilö tutkii kolmea Moskovassa tapahtuvaa murhaa.
Amerikkalaiset filmasivat kirjan jännäriksi, joka on kuvattu lähes kokonaan Suomessa. Vuonna 1983 valmistuneen elokuvan apulaisohjauksesta vastasi Lauri Törhönen.

Kun Jani Suhonen muutti Hämeenlinnan pikkupoikana, hän innostui nähdessään Rengon tienviitan.

– Olin katsellut paljon Hill Street Blues -tv-sarjaa ja kuvittelin sarjassa esiintyvän konstaapeli Rengon asuvan uuden kotipaikkani vieressä. (HäSa)

Päivän lehti

19.2.2020