Uutiset

Reuters: Italialle ja Espanjalle isoimmat potit elvytysrahoista – Euroopan komissio ehdottamassa 750 miljardin euron tukipakettia

Euroopan komissio julkistaa tänään ehdotuksensa tukipaketista koronakriisistä kärsineille EU-maille. Uutistoimisto Reutersin mukaan komissio on esittämässä 1 100 miljardin euron budjettia.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistu EU-parlamentin kokoukseen Brysselissä 13.toukokuuta. Tänään hän esittelee komission ehdotuksen Euroopan jälleenrakennusrahastosta. Kuva: epa08419839
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistu EU-parlamentin kokoukseen Brysselissä 13.toukokuuta. Tänään hän esittelee komission ehdotuksen Euroopan jälleenrakennusrahastosta. Kuva: epa08419839

Euroopan komissio ehdottaa, että koronakriisin takia perustettavasta elvytysrahastosta valtaosan saisivat Italia ja Espanja. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Reutersin mukaan komissio aikoo ehdottaa tänään keskiviikkona, että koronaviruksesta pahiten kärsineet Italia ja Espanja saavat suurimmat summat elvytysrahastosta, jonka koko olisi yhteensä 750 miljardista euroa, josta jaettaisiin maille sekä tukia että lainoja. Tästä 500 miljardia olisi tukia ja 250 miljardia euroa lainoja.

Italia saisi 173 miljardia, josta 91 miljardia olisi lainaa. Espanja voi saada yhteensä 140 miljardia, josta 63 miljardia olisi lainaa.

Komissio on julkistamassa ehdotuksensa niin sanotusta Euroopan jälleenrakennusrahastosta keskiviikkona. Suomen maksuosuudeksi elvytysrahastosta on etukäteisarviossa haarukoitu 8,5-9 miljardia euroa.

Lisäksi EU-komissio on esittämässä budjettia, joka on uutistoimisto Reutersin mukaan 1 100 miljardia euroa.

Elvytysrahasto on tulossa osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. Keskustelurahoituskehyksestä on jäänyt koronaviruskriisin vuoksi taka-alalle. Tilaa on hallinnut vääntö siitä, miten EU tukee koronan vuoksi rahapulassa olevia jäsenmaitaan.

Vaikka rahariita on eri, sen osapuolet ovat samat. Itävalta, Tanska, Hollanti ja Ruotsi ovat niitä, jotka vastustavat suuria koronatukia ja vaativat kiivaimmin koko EU-budjetin pienentämistä. Niiden mielestä EU-budjetin pitäisi olla prosentin luokkaa maiden bruttokansantulosta. Suomi on ollut lähellä näiden maiden linjaa.

Perinteisesti myös Saksa on ajanut tiukkaa budjettilinjaa, mutta elvytysrahastossa se löysi Ranskan kanssa yhteisen sävelen. Rahoituskehysneuvottelujen jatko paljastaa, onko linjassa tapahtunut muitakin muutoksia.

Pelkkä lähentyminen ei riitä, sillä jäsenmaiden on oltava yksimielisesti päätösten takana. Rahoituskehyksestä ja elvytysrahastosta käytävistä neuvotteluista povataan niin vaikeita, että EU-maiden valtionpäämiehet suunnittelevat niiden järjestämistä kasvotusten. Reutersin EU-lähde sanoi, ettei tunne ketään, joka kuvittelee, että ne voitaisiin pitää videopuheluna.

Kyseessä olisi ensimmäinen EU-kokous kasvotusten. Euroopassa koronaviruksen vuoksi asetetut liikkumisen rajoitukset ja etätyösuositukset ovat olleet voimassa kuukausia. Sekin alleviivaa asian merkittävyyttä.

Rahoituskehyksestä piti olla sopu jo viime vuoden puolella. Neuvottelujen loppuun vieminen oli Suomen EU-puheenjohtajakauden agendalla.

Suomen kompromissiesitys haukuttiin laajasti. EU-maiden johtajat kokoontuivat käsittelemään monivuotista rahoituskehystä ylimääräiseen huippukokoukseen helmikuussa.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat juuri maatalous- ja aluekehitystuet, mutta nyt unionille haalitaan lisää tehtäviä. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, sen pitäisi kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.

Uusiin tehtäviin on vaikea löytää rahaa, kun maatalous- ja aluekehitysrahoista eniten hyötyvät maat puolustavat niiden säilyttämistä kynsin hampain. Asioita ei tee yhtään helpommaksi se, että unionin budjetti pienenee Britannian lähdön takia.

Koronaviruksen aiheuttamaa massiivista taloudellista iskua unioni ei olisi tässä tilanteessa tarvinnut.

Jollain aikataululla jäsenmaiden on pakko päästä sopuun rahoituskehyksestä. Sitten esityksen on vielä läpäistävä EU-parlamentin seula.

Parlamentti on jo viime syksystä alkaen toistanut viestiä, ettei se aio hyväksyä mitä tahansa rahoituskehystä. Parlamentti on vaatinut 1,3 prosentin suuruista budjettia sekä EU:n rahoitusten muuttamista siten, että yhä suurempi osuus unionin tuloista tulisi EU:n itsensä keräämistä varoista, eikä jäsenmaksuista, joissa jäsenmaat venyttävät penniä.

Päivän lehti

12.7.2020