Uutiset

Reuters: Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo Arktisen neuvoston kokoukseen Rovaniemelle toukokuussa

Suomen ulkoministeriön mukaan Arktisen neuvoston ministerikokoukseen tullaan kutsumaan neuvoston kaikkien jäsenmaiden ulkoministerit.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo saatetaan nähdä Arktisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä toukokuussa. Kuva: MARK R. CRISTINO
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo saatetaan nähdä Arktisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä toukokuussa. Kuva: MARK R. CRISTINO

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on osallistumassa Arktisen neuvoston kokoukseen Rovaniemellä toukokuussa. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters nimettömään viranomaislähteeseen viitaten. Reuters ei ole saanut asiaan vahvistusta Yhdysvaltain ulkoministeriöstä.

– Arktisen neuvoston ministerikokoukseen tullaan kutsumaan neuvoston kaikkien jäsenmaiden ulkoministerit, arktisen yhteistyön johtava asiantuntija René Söderman kertoo Lännen Medialle.

Kaikkien jäsenmaiden ulkoministerien kutsuminen on normaali toimintapa. Yhdysvalloissa osataan siis odottaa kutsua.

Suomi voi odottaa virallisia vastauksia kutsuihin sen jälkeen, kun ne on lähetetty ja vastaanotettu.

Kovia nimiä odotettavissa

Ulkoministerikokouksen osallistujamäärä näyttää tässä vaiheessa lupaavalta.

Pompeon mukanaolo lisäisi Rovaniemen kokouksen arvovaltaisuutta. Hänen on Reutersin lähteen mukaan määrä tulla kokoukseen, elleivät hänen lukuisat muut velvollisuutensa vie häntä muualle.

Yhdysvallat haluaa osallistumisellaan osoittaa sitoutumistaan arktisen alueen kysymyksiin. Yhdysvaltain puheenjohtajuuskauden päättäneessä ulkoministerikokouksessa Alaskan Fairbanksissa Yhdysvallat pyrki kuitenkin kyseenalaistamaan neuvoston siihen asti yksimielisen tavoitteen ilmastonmuutoksen etenemisen rajoittamisesta arktisella alueella.

Toinen kansainvälistä yleisöä erityisesti kiinnostava arktisen neuvoston jäsenmaan ulkoministeri on Venäjän Sergei Lavrov. Hänen suunnitelmistaan Rovaniemen kokouksen suhteen ei ole vielä tietoa.

Suomi on jo käytännössä luopunut arktisen huippukokouksen tavoittelemisesta pian päättyvälle puheenjohtajuuskaudelle. Kovien nimien saaminen ulkoministerikokoukseen toisi edes jonkinlaista hyvitystä huippukokouksen saamatta jäämiselle.

Kiinalla suuret suunnitelmat

Arktinen alue on alkanut kiinnostaa useita maita etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yhä useammalla valtiolla on alueen taloudelliseen, poliittiseen ja lailliseen kehitykseen liittyviä odotuksia ja oletuksia. Viime vuosina yleinen epävarmuus alueella on lisääntynyt muun muassa Venäjän ja länsimaiden kiristyneiden välien seurauksena.

Etenkin Yhdysvallat ja Venäjä ovat huolestuneita Kiinan lisääntyvistä pyrkimyksistä arktisella alueella. Myös muun muassa Japani suhtautuu epäilevästi Kiinan haluihin kasvattaa poliittista ja sotilaallista vaikutusvaltaansa pohjoisessa.

Kiina julkisti viime vuoden tammikuussa kaikkien aikojen ensimmäisen arktisen strategiansa. Kiinaa kiinnostavat etenkin arktisen alueen kautta tulevaisuudessa kulkevat kauppareitit. Kiinan unelmana olisi rakentaa ”napaseudun silkkitie” pohjoiseen.

Herkkä ympäristö

Ilmaston lämpeneminen sulattaa arktista merijäätä nopeammin kuin koskaan. Kun Jäämeri sulaa, uusia alueita avautuu liiketoiminnalle. Kilpailun alueen luonnonvaroista odotetaan kasvavan. Öljyä ja kaasua on aiempaa helpompi ottaa käyttöön jäiden sulaessa. Se puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää öljyonnettomuuksien riskiä.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan arktisen alueen keskeisin tulevaisuudenkysymys on, pystytäänkö herkän ympäristön asettamat reunaehdot ja jatkuvasti kasvavat taloudelliset intressit sovittamaan yhteen.

Arktinen alue kiehtoo

Arktinen neuvosto perustettiin 1996.

Neuvoston jäseniä ovat Yhdysvallat, Venäjä, Pohjoismaat ja Kanada.

Lisäksi neuvostoon kuuluu kuusi pysyvää tarkkailijajäsentä.

Kiina on ollut tarkkailijajäsen vuodesta 2013.

Arktinen neuvosto on arktisen alueen ensisijainen yhteistyöfoorumi.

Neuvoston päättävä elin on joka toinen vuosi järjestettävä ulkoministerikokous, joka pidetään seuraavan kerran toukokuussa Rovaniemellä.

Neuvoston puheenjohtajuus perustuu rotaatioon, jossa kukin jäsenmaa vuorollaan johtaa neuvoston toimintaa kahden vuoden ajan.

Suomen neuvoston puheenjohtajuus alkoi vuonna 2017 ja päättyy tänä keväänä.

Puheenjohtajana jatkaa toukokuusta eteenpäin Islanti.