Uutiset

Riianlahden merituulivoimahanke etenee: tavoitteena ydinvoimalan verran sähkötehoa vuonna 2030

Viro ja Latvia virittelevät yhteistyötä, joka voi tuoda Itämerelle lähes 1 400 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia.
Maailman suurin merituulivoimapuisto on Britannian itäpuolella Pohjanmerellä sijaitseva Hornsea (kuvassa). Valmistuessaan sen kapasiteetti on noin 6 000 megawattia. Kuva: Orsted /HANDOUT
Maailman suurin merituulivoimapuisto on Britannian itäpuolella Pohjanmerellä sijaitseva Hornsea (kuvassa). Valmistuessaan sen kapasiteetti on noin 6 000 megawattia. Kuva: Orsted /HANDOUT

Viron jättimäisen ja samalla Itämeren suurimman merituulivoimapuiston valmistelu on edennyt lupakäsittelyyn. Viron hallitus päätti asiasta loppuvuonna.

Riianlahdelle kaavaillaan yhteensä lähes 1 400 megawatin (MW) eli ydinvoimalan verran tuulivoimakapasiteettia. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n sähköteho on 1 600 ja Hanhikivi 1:n 1 200 megawattia.

Kokonaisuuden suurin hanke on tuhannen megawatin tuulivoimapuisto, jota valmistelee valtionyhtiö Eesti Energia.

Yhteinen hanke Latvian kanssa?

Erikoiseksi hankkeen tekee se, että se saattaa kasvaa valtioiden väliseksi yhteisprojektiksi.

Latvian valtiovarainministeri Ralfs Nemiro ja Viron elinkeino- ja infrastruktuuriministeri Taavi Aas sopivat maiden välisen tuulivoimayhteistyön aloittamisesta joulukuun alkupuolella.

– Jos haluamme vähentää riippuvuuttamme öljyliuskeella (”palava kivi”) tuotetusta sähköstä, meidän on tehtävä vaihtoehtojen kanssa töitä. Useiden tutkimusten mukaan yksi realistisimmista vaihtoehdoista on merituulivoima, Aas perusteli Viron yleisradiolle joulun alla.

Vaikka voimalat sijoittuvat kokonaan Viron puolelle, saatetaan alueelta rakentaa sähkönsiirtoyhteys suoraan Latviaan.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen lisäksi maita kiinnostaa merituulivoimassa mahdollisuus vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.

Muutamasta sadasta yli tuhanteen

Kokonaisuuden valmistelu alkoi jo vuonna 2012, ja takana ovat muun muassa merenpohjan ja linnustovaikutusten tutkimukset.

Tuhannen megawatin kapasiteettiin tarvitaan noin 160 voimalaa, jotka yritetään saada valmiiksi viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Merituulivoimapuiston tuotanto kattaisi lähes puolet Viron sähköntarpeesta. Tällä hetkellä Virossa on tuulivoimakapasiteettia runsaat 300 megawattia.

Eesti Energia -konserniin kuuluvan Enefit Green -yhtiön toimitusjohtaja Aavo Kärmas sanoo, että hallituksen näyttämä vihreä valo mahdollistaa nyt hankkeen edistämisen ja yhteistyökumppanien etsimisen.

– Virossa ei ole vielä kokemusta merituulivoiman rakentamisesta, joten on luonnollista, että tämänkokoinen hanke tehdään useiden yritysten yhteistyönä. Ovet ovat auki, Kärmas toteaa yhtiön tiedotteessa.

Armeijalle uudet tutkat päästöoikeusvaroilla?

Eesti Energian hankkeen lisäksi tuulivoimayhtiö Tuuletraal hakee Riianlahdelle rakentamislupaa 380 megawatin hankkeelleen.

Se käsittää 76 tuulivoimalaa, joiden perustuksia on tarkoitus hyödyntää muun muassa simpukoiden kasvatukseen.

Tuulivoiman edistämistä haittaa Virossakin puolustusvoimien pelko tutkaliikenteelle aiheutuvista häiriöistä.

Hallitus on luvannut selvittää, voitaisiinko tilanne ratkaista uusien tutkien hankinnalla vuoteen 2024 mennessä. Viron talous- ja viestintäministeriön mukaan uudet tutkat maksaisivat noin sata miljoonaa euroa, ja ne voitaisiin mahdollisesti rahoittaa päästöoikeuksien myynnistä kertyneillä varoilla.

Merelle rakentamisen pitäisi niin ikään vähentää tutkahaittoja.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic