Uutiset

Riihimäellä liukastellaan graniitilla

Vesisade ja lumen puute ruuhkauttavat Riihimäen ajoharjoittelukeskusta. Ajokorttia kakkosvaihetta opiskelevat täyttävät harjoitteluradan, josta yritysten on kuluneena syksynä ollut lähes mahdoton saada harjoitusaikaa.

-Graniittinen harjoitusratamme saadaan liukkaaksi, vaikka ilma pysyy plussalla. Vesi ja graniitti mahdollistavat ajotuntuman hakemisen hiljaisilla nopeuksilla, jolloin päästään turvallisesti opettelemaan auton hallintaa, kertoo keskuksen toimitusjohtaja Heljä Heinonen.

Rata vetää autokouluja Kanta-Hämeen lisäksi Uudeltamaalta. Uusia käyttäjiä vetää erityisesti uuden harjoitushallin valmistuminen marraskuun lopulla.

Hallissa on käytössä pituusakselinsa ympäri pyörivä auto, törmäysmassan mittari, niskatuen simulaattori, vauvanukketörmäystesti ja kolaroitu auto.


Kolariauto hätkähdyttää

Autokoululaiset pääsevät hallissa näkemään havainnollisesti mitä liian kova tilannenopeus merkitsee.

-Viime juhannuksena Turun seudulla kolaroitu auto kertoo korttia ajaville, mitä alkoholi saa aikaan, Heljä Heinonen sanoo.

Auto ajoi kolmion takaa kuuttakymppiä toisen auton perään. Kuljettaja oli 1,7 promillen humalassa ja sai törmäyksessä pää- ja rintavammoja. Matkustaja selvisi lääkärintarkastuksella.

Humalassa kolaroinut joutui itse korvaamaan lähes 85 000 euron vahingot. Vakuutusyhtiöltä ei saa korvauksia, kun veressä on promilleja.


Kauppakassista tappava ase

Hallissa on käytössä vaa’an ja tietokoneen yhdistelmä, josta pystytään suoraan lukemaan törmäysmassan nopeus.

– Jos auton takapenkillä matkustetaan turvavyöttä, törmäystilanteessa matkustaja lentää edessä olevien päälle sitä kovemmalla voimalla, mitä suuremmasta vauhdista auto joutuu pysähtymään.

Kun ajokorttia Forssassa suorittava noin 70 kiloinen Tuomas Munter kiipeää vaa’alle, tietokoneen näyttö kertoo karua kieltä.

Jos Tuomas lähtisi takapenkiltä syöksyyn auton törmätessä 40 kilometrini tuntivauhdissa, edessä istujan niskaan putoaisi 2 280 kilon massa.

Sadan kilometrin tuntivauhdissa Tuomas syöksyisi ajajan päälle 11 400 kilon painolla.

– Myös kaikki takapenkillä oleva irtotavara muuttuu tappavaksi aseeksi törmäystilanteessa Heljä Heinonen muistuttaa.


Tuntumaa ulosajoon

Autokoululaisille pyritään mahdollisimman monin tavoin ja havainnollisesti esittämään nopeuden kasvun ja onnettomuusriskin yhteys.

– Harjoitusradalla ajetaan pienillä, 40-60 kilometrin tuntinopeuksilla. Kun siinä ajetaan radalta ulos, tilanne ei ole vaarallinen. Kuljettaja pääsee tuntemaan, miltä tilanne tuntuu ja voi kuvitella, mitä olisi tapahtunut kovemmalla vauhdilla, Helnonen kuvaa.

Fysiikan lait, kuten keskipakoisvoima ja rengaskitka, vaikuttavat autoon. Nopeutta nostamalla pystytään mitätöimään kaikkien auton turvallisuutta lisäävien laitteiden toiminta.

Jos nopeutta on tilanteeseen nähden liikaa, ABS-jarrut, elektroninen ajonhallintajärjestelmä, sutimisen esto eli vetoluiston esto eivät riitä pitämään autoa ajajan hallinnassa.

– Liikenteessä on pidettävä mielessä kaksi ykkösasiaa. Turvallinen nopeus ja turvaväli edellä ajavaan, korostaa Heljä Heinonen.

Riihimäen ajoharjoitteluradalla ajetaan radan autoilla. Tarkoitus on pitää radan pinta kunnossa. Vieraat autot tuovat radalle pintaa pilaavaa likaa ja hiekkaa.

– Alkuperäinen ajatus oli, että radalla pääsisi tutustumaan oman auton ominaisuuksiin. Toisaalta nyt autokoululaisella ei tarvitse olla omaa autoa ja silti pääsee ajamaan normaalilla henkilöautolla.

Riihimäen ajoharjoitteluradalle odotetaan jäävän nykyistä enemmän aikaa myös muille kuin autokoululaisille vuonna 2013, kun ajokorttia ajavien kakkosvaiheen koulutukseen liittyvien ajotuntien määrä puolittuu. (HäSa)