Uutiset

Riihimäki tavoittelee yhä maata Kalmusta

Riihimäen kaupungin on pystyttävä ostamaan vielä kymmeniä hehtaareja maata Kalmusta ennen asemakaavatyön aloittamista.

– Viimeisin kauppa tehtiin alkuvuonna, jolloin kaupunki osti lähes neljän hehtaarin alueen. Maata on nyt saatu 147 hehtaaria, mutta lähinnä alueen länsireunalta, kun taas asemakaavoitus on käynnistettävä idästä. Jatkamme neuvotteluja ja toivomme alueen kehittämisen lähtevän liikkeelle vapaaehtoisin maakaupoin, sanoo kaupungingeodeetti Matti Nissinen.

Kaikkiaan uuden asuinalueen tarpeisiin laaditaan osayleiskaavaa 294 hehtaarille, joka on pääasiassa metsää. Osayleiskaavassa varmistetaan, että kaavoituksessa otetaan huomioon vanhojen, jo olemassa olevien rakennusten säilyttäminen. Ainakin näillä 0,5-2 hehtaarin suuruisilla alueilla on mahdollista tehdä kaavoitussopimuksia, jos maanomistajat haluavat.

– Maanomistajat voivat näin saada jaettua ison tonttinsa useammaksi, jolloin he voivat halutessaan rakentaa tai myydä tontit. Kaavoitussopimuksia ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käyttää isommilla ja rakentamattomilla maa-alueilla. Kalmu pitää voida toteuttaa vaiheittain yhtenäisinä alueina, sanoo kaavoituspäällikkö Raija Niemi.

Kaupunki jatkaa neuvotteluja maakaupoista kunnes asemakaavoituksen aloittaminen tulee ajankohtaiseksi. Ensin on hyväksyttävä osayleiskaava, jota käsitellään ensi maanantaina kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen on tarkoitus asettaa kaavaehdotus uudelleen nähtäväksi. Kaavan uskotaan tulevan valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä.


Raakamaasta maksetaan 1,8 euroa neliöltä

– Maakauppoja on tehty 1,8 euron neliöhinnalla, jonka päälle maksetaan puustosta. Jos maanomistajat myisivät alueen pelto- tai metsämaana, hinta olisi matalampi. Metsämaapohjasta tehdään keskimäärin kauppoja 10 sentin neliöhinnalla. Missään tapauksessa maan hintaa ei voida kesken kaiken korottaa, kun osa kaupoista on jo tehty sovitulla hinnalla, kertoo Matti Nissinen.

Hitaasti liikkeelle lähtenyt maan myynti sai Riihimäen valmistelemaan lunastusmenettelyn hakemista. Kaupunginhallitus päätyi kuitenkin vuonna 2008 päättämään tiukan äänestyksen jälkeen, ettei ympäristöministeriöltä haeta lunastuksen käyttölupaa. Sekä Raija Niemi että Matti Nissinen pitävät kuitenkin mahdollisena, että kaupunginhallitus joutuu lähiaikoina harkitsemaan uudelleen lunastuksen käyttöä.

– On mietittävä, haluammeko Riihimäen väkiluvun kasvavan ja kaupungin kehittyvän, toteaa kaavoituspäällikkö Raija Niemi. (HäSa)