Uutiset

Riihimäki vahvistui seutukeskuksena

Lama kohteli Riihimäen kaupunkia lopulta silkkihanskoin viime vuonna.

Ennalta näytti, että vuodesta tulisi alijäämäinen, mutta tiukka menojen hillintä, talouden tervehdyttäminen ja verotulojen kasvu keräsivät lopulta viivan alle 1,9 miljoonaa euroa todellista ylijäämää. Taseeseen pystyttiin siirtämään peräti 7,9 miljoonan ylijäämä, kun Hyrian osakejärjestelyt toivat kaupungille 6 miljoonaa euroa.

Kaupungin oma toiminta asettui jokseenkin nollatulokseen, sillä ylijäämä syntyi vesihuoltolaitoksessa. Vuoden 2005 jälkeen nyt tehtiin ensi kerran ylijäämäinen tilinpäätös, vaikka velkamäärää ei vielä pystyttykään kääntämään laskusuuntaan.

Menojen kasvu pystyttiin hillitsemään 3,7 prosentiin, kun ne kasvoivat vielä vuonna 2008 11 prosenttia. Tavoite on, että menojen kasvu kutistetaan parina seuraavana vuonna noin prosentin tasolle. Verotulot kasvoivat 5,5 prosenttia, mutta lähinnä reippaan 0,75 veroprosentin sekä kiinteistöverojen korotusten ansiosta.

-Pari vuotta käytössä ollut talouden tervehdyttämisohjelma alkaa nyt näkyä taloudessa. Prosessi on edelleen kesken, joten onnistuminen näkyy lähivuosina vielä selvemmin. Talouden lipsumisen ennalta ehkäisy vaatii kuitenkin vielä ensin lisärahaa normaalien peruspalveluiden hoidon ohella, pohtii kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Heimonen (kok.).

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsti Tolvanen (sd.) taas haluaa painottaa erityisesti kaupungin roolia työnantajana.

– Perusturvan, vanhustenhuollon ja lastensuojelun henkilöstö ei saa joutua työskentelemään uupumuksen partaalla. Meidän on pystyttävä hoitamaan asiat kuntoon, jotta henkilökunta jaksaa ja kaupunki on hyvä työnantaja, Kirsti Tolvanen korostaa.

Seinät rakennettu, nyt on palveluiden vuoro

Kaupungin voimakas, parin prosentin vuotuinen kasvu pysähtyi vuonna 2009. Viime vuonna asukasmäärä kasvoi jo hallitusti eli 0,8 prosenttia. Samaan aikaan aiempien vuosien positiivinen muuttoliike heijastui jo verotulojen kasvuna. Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen uskoo kaupungin kehityksen jatkuvan lähivuodet vahvana.

– Kaupunki on investoinut viime vuosina kouluihin, päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon kestokykyään voimakkaammin. Palvelujen seinien rakentaminen on pian saatu loppusuoralle. Samalla on luotu kulttuurin, liikunnan ja terveydenhuollon palvelut, joita myös naapurikuntien asukkaat käyvät käyttämässä. Riihimäki on vahvistanut seutukeskuksen asemaansa, Keskiruokanen toteaa.

Viime vuonna valmistui Karan koulun kahdeksan miljoonan euron peruskorjaus sekä Piikinmäen päiväkoti.

Riihimäki aikoo Seppo Keskiruokasen, Kirsti Tolvasen ja Kai Heimosen mukaan lähteä vakavasti kehittämään seudullista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, johon halutaan mukaan myös Hausjärvi ja Loppi.

Vahvana peruskuntana palveluista vastaava Riihimäki uskoo naapurikuntien näkevän yhteistyön tasapuolisuuden toteutuvan, kun toimintaa varten laaditaan sopimus ja asiat punnitaan yhteisessä aluelautakunnassa ennen Riihimäen kaupunginvaltuuston lopullista päätöksentekoa.

Riihimäen vuosikate ei riittänyt kattamaan investoinneista kuin noin puolet. Toisaalta vuosikate poistoista vahvistui jo runsaaseen 130 prosentiin. Velkaa jouduttiin kasvattamaan 5,3 miljoonalla eurolla. Kokonaisvelka oli vuoden lopussa 102 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2004 oli 30 miljoonaa ja vuonna 2008 82 miljoonaa euroa. Lainakannan odotetaan lähtevän laskuun vuonna 2013, jolloin lainamäärä supistuisi 105,4 miljoonasta 105,1 miljoonaan euroon.

Riihimäellä on nyt taseessaan noin 10 miljoonan euron verran ylijäämää. (HäSa)