fbpx
Uutiset

Riippuu miten ja mitä tilastoja lukee

Hämeenlinna 27.1.2007

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on saavuttamassa keskeisen tavoitteensa. Maaliin tuloon on tosin aikaa vain parisen kuukautta, mutta Suomeen saattaa kuin saattaakin syntyä vaalikaudessa 100 000 uutta työpaikkaa.

Keskustan ja SDP:n yhteistyön varaan rakentuvan hallituksen työpaikkojen kasvua koskevalla tavoitteelle lähes naurettiin. Matkan varrellakin, vaikka työpaikkoja syntyi, ministereiden puheita ei otettu todesta.

Tilastojen valossa 100 000 uutta työpaikkaa on kiistatta kova saavutus, jota pitää arvostaa. Suomi ei sentään ole maa, josta vain katoaa työpaikkoja Kiinaan ja Intiaan.

Hallituksen kiittelemisen rinnalla on paikallaan tutkia tilastoja. Suomen talouden kasvuvauhti on ylittänyt viime vuosina kaikki ennusteet.

Hallituksen piti siis olla edesauttamassa 100 000 uutta työpaikkan perustamista huomattavasti toteutunutta hitaammalla talouskasvulla. Tätä taustaa vasten on perusteltua kysyä, miksi maahan ei synny vaalikaudessa reippaasti yli 100 000 uutta työpaikkaa.

Varsinkin oppositio ja myös monet talouden asiantuntijat ovat valmiit kiittämään työpaikoista vain talouden vauhtia, kansainvälisiä suhdanteita ja suomalaisten yritysten hyvää tuloskuntoa.

Hallituksen arvostelijoiden puheissakin on perää. Olisi harhaista väittää, että hallitus olisi onnistunut työllisyyspolitiikassaan ilman talouden hurjaa kasvuvauhtia.

Työpaikkoja synnystä huolimatta viime vuoden joulukuun työttömyysaste oli 6,4. Työtä vailla oli lähes 170 000 suomalaista. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli laskenut, silti pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa noin 70 000.

Viime vuodet ovat romuttaneet totuudeksi nostetun uskomuksen siitä, että talouden riittävän kova kasvuvauhti turvaa työtä jokseenkin jokaiselle suomalaiselle.

Noin 70 000 pitkään työtä vailla olleen työllistäminen on rehellisesti sanottuna mahdoton tehtävä aivan mille hallitukselle hyvänsä. Tässä joukossa on paljon syrjäytyneitä sekä erilaisia terveys- ja päihdeongelmista kärsiviä.

Pohjoismaisessa sivistysvaltiossa apua tarvitsevaa ei saa koskaan jättää heitteille. On kuitenkin jokseenkin turhaa sysiä töihin ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä tehdä työtä.

Työttömyystilastojen putsaaminen on kiistatta vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Onko yhteiskunnan asia tuskin on edes lyödä ihmiseen työhön kelpaamaton -leimaa? Pitkään työttömänä olleellekin pitää turvata edes raollaan oleva ovi takaisin työelämään.

Hallituksen työllisyyspoltiiikan onnistumisista huolimatta taivaalla on tummia pilviä. Aivan tuoreen tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten osuus toimeentulotuen saajien joukossa on kasvanut.

Kehityksen suunta on uhkaava. Jos ihminen syrjäytyy nuorena, ei löydä paikkansa työelämässä ja elää tukien varassa, on hänen tulevaisuutensa vaarassa.

Syrjäytymistä on torjuttava. Ja ajoissa!

Olisi harhaista väittää, että hallitus olisi onnistunut työllisyyspolitiikassaan ilman talouden hurjaa kasvuvauhtia.

Menot